VERTAISARVIOINTI - YSI-HANKKEEN INNOVAATIOIDEN YHTEISKEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLIN KÄYTTÖÖNOTON VAIKUTUS LÄÄKÄRIOPISKELIJOIDEN KOKEMUKSEEN INNOVAATIO- JA KEHITTÄMISOSAAMISESTAAN

Vertaisarviointi blogista http://tutkijaklubi.blogspot.fi/

Tutkimussuunnitelman arvosana: 4

Vertaisarvioijat: Tanja Lehmusahde, Hanna Mankinen, Satu Mikkonen, Sonja Riutta ja Susanna Vaarala

Valitun menetelmän lähtökohtien ja perusoletusten sekä erityispiirteiden tuntemus

Johdatteleva kappale on kattava ja siitä käy heti selväksi mikä on tutkimuksen aihe. 2 kappaleessa esitellään tutkimuksen käsitteet, jotka etenevät läpi suunnitelman johdonmukaisesti. Tekstin sisältö avautuu hyvin lukijalle, ilman asiantuntemusta aiheeseen. Teoriatietoa on hyvin otettu tekstiin mukaan, ja lukijalle käy helposti ilmi, mitä tutkitte ja miksi. 

Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelma/-tehtävä

Tavoite ja tarkoitus tulee hyvin esille heti alussa. Olitte yhdistäneet taustan, tarkoituksen, tavoitteet ja tehtävät hienosti yhteen. Samalla kappale toimii hyvin johdantona tulevaan aiheeseen. Tutkimustehtävä on myös selkeä ja mielenkiintoinen.

Aineiston keruu, analyysi ja niiden esittäminen (myös havainnollistaminen) sekä esitettyjen perustelujen relevanttisuus

Aineiston keruu on esitelty kattavasti ja selkeästi. Myös kriittistä ajattelua on tuotu hyvin esille, mitä ongelmia haastattelu saattaa aiheuttaa, hienoa työtä! Analyysi kappale on myös kattava ja informatiivinen. Kappaleessa on hyvin tuotu kriittistä pohdintaa.

Eettisyys ja luotettavuus

Luotettavuutta on pohdittu hyvin. Hyvä oli tuoda esille, että tutkimustulokset käydään läpi vastaajien kesken, jotta selviää ovatko he samalla linjalla tulosten kanssa. Eettisyyttä on pohdittu jokaiselta kannalta: on tuotu esille tutkittavien vapaaehtoisuus ja anonymiteetin säilyminen sekä kuinka tutkimustuloksia säilytetään. Tämä on tärkeä tieto, sillä lukijalle näin selviää tutkimuksen eteneminen. Liite 2 on selkeälukuinen ja sopivan pituinen.

Tehtävän rakenne ja sisällön johdonmukaisuus

Sisältö etenee johdonmukaisesti ja rakenne on selkeä ja helppolukuista. Sisältöä on erittäin kattavasti ja teoriatietoa on runsaasti.

Tehtävän kieli sekä kirjallisen työn ohjeiden ja ohjepituuden noudattaminen

Kieli on tieteellistä ja mukavan helppolukuista. Suunnitelma noudattaa kirjallisen työn ohjeita sekä ohjepituutta on noudatettu. Olette hyvin osanneet tiivistää laajat kokonaisuudet sopivan mittaisiksi ja selkeiksi.

Taito tehdä lähteisiin perustuvaa synteesiä ja tieteellinen kriittisyys

Kriittistä pohdintaa on harjoitettu runsaasti, hyvä näin. Tekstinne etenee selkeästi lähteisiin perustuen hyvin eteenpäin. Johdonmukainen kokonaisuus! 

Lähteet

Lähteitä on kyllä todella kattava määrä! Myös yli viisi vuotta vanhoja lähteitä on, mutta koska lähdeluettelo on laaja se ei haittaa. Lähteet ovat myös monipuolisia. On tutkimuskirjallisuutta, artikkeleita ja internet-lähteitä. 

VERTAISARVIOINTI - ESIMIEHEN TUNNEÄLYN MERKITYS TYÖNTEKIJÄN TYÖHYVINVOINTIIN – Päivystyspoliklinikan työntekijöiden kokemuksia -Tutkimussuunnitelma

Vertaisarviointi blogista tutkinjasovellan.blogspot.fi

Tutkimussuunnitelman arvosana: 2

Vertaisarvioijat: Tanja Lehmusahde, Hanna Mankinen, Satu Mikkonen, Sonja Riutta ja Susanna Vaarala

Valitun menetelmän lähtökohtien ja perusoletusten sekä erityispiirteiden tuntemus

Teillä ei ollut suunnitelmassanne johdanto kappaletta ollenkaan. Miksi näin? Taustassa on tuotu teoriaa esille jonkin verran. Miksi olette päätyneet haastattelututkimukseen? Tästä olisi kaivannut hieman enemmän taustatietoa. Teoriatietoa olisi myöskin saanut olla hieman enemmän.

Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelma/-tehtävä

Tutkimuksenne tarkoitus, tavoite ja tutkimustehtävä löytyvät suunnitelmasta. Ne ovat selkeät ja yksinkertaiset. Tutkimustehtävän kysymystä olisi voinut miettiä hieman tarkemmin, sillä nyt se sisältää yhden kysymyksen, johon voi vastata, että suuri merkitys.

Aineiston keruu, analyysi ja niiden esittäminen (myös havainnollistaminen) sekä esitettyjen perustelujen relevanttisuus

Aineiston keruu ja analyysi ovat kerrottuna selkeästi ja ytimekkäästi. Tuloksia ei vielä ollut, koska haastattelua ei vielä ollut tapahtunut, mutta olette avanneet tietoisuutta siitä, miten aiotte haastattelut analysoida. Olisiko voinut vielä tarkemmin kertoa haastattelujen analsoinnista? Myöskään haastattelujen teemoja ei oltu perusteltu, miksi juuri nämä teemat? Olisiko tarvinnut avata tiettyjä käsitteitä hieman enemmän? Esimerkiksi "Tutkielman menetelmien perustana on konstruktivistinen paradigma" ei välttämättä aukea kaikille, mitä se tarkoittaa.

Tutkimusmenetelmää ei ole erikseen avattu vaan suoraan siirrytään aineiston keruu kohtaan. Olisiko alkuun voinut kertoa, miten olette teoriatiedon kerännyt? Sitä ei kerrotta missään. Teoriatietoa myös haastattelututkimuksesta on vähän. Kriittistä ajattelua olisi myös kannattanut ottaa mukaan. Mitä haasteita haastattelut voivat aiheuttaa? Ilmeisemmin valintakriteereitä ei ollut minkäänlaisia vaan pelkästään vapaaehtoisuus? Olisi ollut hyvä pohtia myös sitä, entä jos vapaaehtoisia ei olisi yhtään tai haastatteluun osallistuisi vain yksi ihminen? Pohdintaa olisi kaivanut myös se, että olisiko työntekijöiden työkokemuksella ollut merkitystä. Jos haastatteluun osallistuisi hoitajia, joilla olisi eripituiset työurat antaisi myös mielenkiintoista informaatiota.

Aineiston keruussa ei ilmennyt sitä, miten voitte taata haastatteluun osallistuvan anonymiteetin. Tämä kuitenkin on erittäin tärkeä tieto, ja voi estää osallistumisen, jos sitä ei selkeästi ilmaista, että haastattelijan anonyymiys turvataan.

Työnjako ja aikataulu- taulukko oli hyvä ja selkeä. Siitä näkee nopeasti, miten aiotte tutkimuksen osalta edetä.

Eettisyys ja luotettavuus

Luotettavuus ja eettisyys kappaleet olivat laajat ja hyvät. Luotettavuus- kappaleessa mainittiin, että haastattelut ensin testataan ennen oikeita haastatteluita. Tässä kohtaa olisi ollut hyvä jo mainita missä ne testataan tai kenellä. Se jäi nyt epäselväksi. Olitte molemmissa kappaleissa hyvin peilanneet asioita omaan tutkimukseenne, mikä oli hyvä.

Tehtävän rakenne ja sisällön johdonmukaisuus

Sisällysluetteloa teidän työssänne ei ollut, mikä olisi pitänyt olla. Se olisi antanut heti ensitietoa siitä minkälainen suunnitelmanne on. Myöskin jo aiemmin mainittua johdantoa jäimme kaipaamaan suunnitelmaanne. Se olisi hyvin kertonut tiivistetysti teidän tutkimussuunnitelmastanne. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys oli suppea, sillä se sisältyi tausta- kappaleeseen yksistään. Sisältö sinänsä eteni johdonmukaisesti ja kappalejaot olivat sopivan pituisia ja näin ollen helppolukuisia.

Tehtävän kieli sekä kirjallisen työn ohjeiden ja ohjepituuden noudattaminen

Ulkoasu on puutteellinen siksi, että teillä ei ole sisällysluetteloa ja johdantoa. Teksti on tieteellistä ja suunnitelman pituus on ohjeistuksen mukainen.

Taito tehdä lähteisiin perustuvaa synteesiä ja tieteellinen kriittisyys

Kriittisyyttä tekstissä on havaittavissa luotettavuus ja etiikka kappaleessa, mutta muutoin ei. Tunneälystä ja työhyvinvoinnista olette kertoneet hyvin taustassa.

Lähteet

Lähteitä on ihan ok määrä. Kuitenkin laajempaa lähteiden käyttöä olisi kaivattu. Lähteistä vain kaksi on uutta ja kaikki loput lähteet yli viisi vuotta vanhoja, jotkut jopa reilusti yli viisi vuotta vanhoja. Monet lähteistä ovat jopa 90- luvulta. Miksi näin? Eikö ollut saatavilla tuoreimpia lähteitä?

TUTKIMUSSUUNNITELMA

SAIRAANHOITAJIEN TYÖSSÄJAKSAMINEN

TUTKIMUSSUUNNITELMA

Tanja Lehmusahde 2478902

Hanna Mankinen 2470670

Satu Mikkonen 2466011

Sonja Riutta 2469157

Susanna Vaarala 

Tutkimussuunnitelma

Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen

tutkimusyksikkö

Oulun yliopisto

2017

SISÄLLYS

1. JOHDANTO
2. TUTKIMUKSEN TAUSTA
2.1 Hoitotyö
2.2 Työhyvinvointi
2.3 Työssä jaksaminen
2.4 Työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen tukeminen
3. TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT
4. TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS
4.1 Aineiston keruu
4.2 Aineiston analyysi
4.3 Tulokset
5. TUTKIMUKSEN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS
5.1 Tutkimuksen luotettavuus
6. AIKATAULU
LÄHTEET
LIITE 1
LIITE 2
LIITE 3

1. JOHDANTO

Työelämän on todettu muuttuvan nopeasti, muutokset näkyvät haasteina työhyvinvoinnissa ja työssäjaksamisessa (Puttonen ym. 2016). Työhyvinvoinnin vastuu kuuluu työnantajalle ja työntekijälle. Työhyvinvointia voidaan edistää esimerkiksi hyvällä johtamisella kehittämällä työolosuhteita ja turvallisuutta sekä ammatillisen osaamisen ja oman työkyvyn ylläpitämisellä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017.) Työhyvinvoinnilla on vaikutusta työn tekemiseen, laatuun ja tuottavuuteen (Puttonen ym. 2016).

Sairaanhoitajien työssäjaksaminen ja työhyvinvointi ovat tärkeitä ja ajankohtaisia asioita. Nykyisen terveydenhuolto järjestelmän haasteita ovat kasvavat potilasmäärät, väestön ikääntyminen, kasvavat terveydenhuollonkustannukset, hoitajien eläköityminen ja entistä vaativammat potilasryhmät (STM 2016, Bell 2015, Fasoli ym. 2011.) Sosiaali- ja terveyspalveluita ollaan uudistamassa parasta aikaa (sote-uudistus). Sote uudistuksella pyritään säästöihin, henkilökunnan riittävyyden takaamiseen ja toimivampiin palveluihin. (STM 2016.) Samaan aikaan yhä useampi sairaanhoitaja miettii myös alan vaihtoa (Flinkman 2014). Suurten muutosten edessä on tärkeää huomioida työhyvinvointi ja työssäjaksaminen. Toiminnan kehittäminen edellyttää, että määritellään nykytila, jota peilataan tulevaisuuteen. Miten työyhteisössämme voidaan tällä hetkellä? Mitä osaamista meillä on tällä hetkellä? Miksi ja mitä voisimme asialle tehdä? Tämän jälkeen valitaan kehittämistoimenpiteet. Muutosprosessi vaatii tukea, seurantaa ja arviointia. (Hyppänen 2007).

Työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyvien tekijöiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta työssäjaksamista voitaisiin tukea (Goh ym. 2015). Työssäjaksamiseen liittyvä laadullinen tutkimus toteutetaan 1.9.2016 – 30.11.2016 Ahonmaan yksityisessä sairaalassa, käyttäen avointa kyselylomaketta. Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät estävät ja mitkä tekijät edistävät työssä jaksamista. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa työssä jaksamisesta sekä tuoda esille mahdollisia epäkohtia, jotka huonontavat työssä jaksamista. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin kehittämisessä, sillä esimiehet saavat tutkimuksestamme hyödyllistä tietoa ja keinoja työssä jaksamisen parantamiseksi.

2. TUTKIMUKSEN TAUSTA

Työntekijän henkinen hyvinvointi ja sitoutuminen työhön on yhteydessä työssäjaksamiseen. (Wright ym. 2004). Hoitotyö voi olla fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa, (Sundqvist ym. 2014.) mikä voi lisätä hoitotyössä koettua työuupumusta ja stressiä (Salaree 2014). Vastuu potilaan hoitamisesta voi vaikuttaa sairaanhoitajan fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä työssäjaksamiseen (Sundqvist ym. 2014). Maailman terveysjärjestön mukaan työhyvinvoinnin edistäminen organisaatiossa saa työntekijät sitoutumaan työhön, vähentää sairaspoissaoloja ja työtapaturmia (Romppanen & Häggman-Laitila 2016). Hoitajat, jotka arvostavat työorganisaatiotaan voivat kokea työnsä merkityksellisempänä, autonomisempana ja ovat motivoituneempia työn tekemiseen (Toode ym. 2014). Ammatillisen ympäristön ja olosuhteiden parantaminen suotuisaksi voi maailman terveysjärjestön mukaan merkittävästi parantaa työn laatua, terveyttä ja hyvinvointia, ja näin ollen johtaa tuottavuuteen ja tehokkuuteen. (Romppanen & Häggman-Laitila 2016)

2.1 Hoitotyö

DeMeester ym. (1994) ovat esittäneet Henderson (1955) määritelmän hoitotyöstä. Henderson (1955) on määritellyt hoitotyön työksi, jossa sairaanhoitaja auttaa yksilöä, terveyttä edistävien tai terveyden (tai rauhallisen kuoleman) saavuttamiseen tähtäävien toimintojen suorittamisessa. Yksilö suorittaisi tehtävät toiminnot ilman apua, jos hänellä olisi siihen tarvittavia voimia, tahtoa tai tietoa. Hoitotyö on tehtävä tavalla, joka auttaa hoidettavaa saavuttamaan riippumattomuutensa mahdollisimman pian.

Suomessa hoitotyö perustuu terveydenhuoltolakiin. Laki velvoittaa, että terveydenhuollon toiminta perustuu tutkittuun tietoon sekä hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Sairaanhoito on sairauksien ehkäisyä, tutkimista, hoitoa ja kuntoutusta sekä potilaan sitoutumista ja omahoitoa tukevaa toimintaa. (Terveydenhuoltolaki 1326/2010).

2.2 Työhyvinvointi

Työhyvinvointi on laajentunut ja vakiintunut käsitteenä 1990-luvulta lähtien kehittyen yksilön terveyteen ja hyvinvointiin sekä työsuojelusta liittyvistä kysymyksistä pikkuhiljaa omaksi laaja-alaiseksi ja monitieteiseksi tutkimusalueeksi (Mäkiniemi ym. 2014). Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvointi tarkoittaa ammattitaitosten työntekijöiden tekemää turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä hyvin johdetussa työorganisaatiossa. Työn tekeminen on mielekästä ja palkitsevaa ja tukee työntekijöiden elämänhallintaa. (Tarkkonen 2016.) Työhyvinvointi on käsitteenä yleistynyt ja sitä on tutkittu paljon eri näkökulmista. Työhyvinvoinnin käsitettä on esitelty ja käytetty laajasti eri työterveyden ja tieteellisten tutkimusten joukossa, mutta sen tarkka, yleinen määritelmä kuitenkin puuttuu. (Utriainen ym. 2015.)

2.3 Työssä jaksaminen

Työssä jaksaminen on riippuvainen monista eri tekijöistä. Yksi tekijöistä on työntekijöiden terveys ja työkyky. (Mosadefhard 2014.) Hoitotyössä pitkät työajat, vähäiset vaikuttamisen mahdollisuudet, ihmisen hädän käsitteleminen ja tuen antaminen vaikuttavat työssäjaksamiseen. Sairaanhoitajan työhön liittyy tiettyjä stressitekijöitä, joihin kuuluvat kivulle altistuminen, kuolema, johtajien tuen puuttuminen, harhaan johdetut odotukset sekä riittämätön fyysinen kunto. Stressitekijöihin kuuluvat myös ihmissuhdekonfliktit, kommunikaatio ongelmat, osaamattomuus, riittämätön sosiaalinen tuki, suurien potilasmäärien hoito, runsaat häiriötekijät sekä vuorotyö. (Salaree 2014.) Vaikka stressi voikin auttaa yksilöä keskittymään työhönsä paremmin, krooninen ja liiallinen stressi voi aiheuttaa painostuksen tunnetta ja työn tekeminen voi tuntua ylivoimaiselta. Äärimmäisyyksiin päässeet stressitasot voivat aiheuttaa unettomuutta, väsymystä, ärsytystä, ahdistusta ja masennusta. (Moss 2015.)

2.4 Työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen tukeminen

Henkilökohtainen työtyytyväisyys ennaltaehkäisee työperäistä loppuun palamista (Salaree 2014). Työssä jaksamista voidaan parantaa tukemalla näkemyksellistä johtajuutta, hyvällä suunnittelulla, koulutuksella ja harjoituksilla. Tärkeää on myös tukea voimavaroja, tukea työntekijöitä ja yhteistyötä. (Mosadefhard 2014.) Työssä jaksamista tukevia interventioita ovat henkilöön ja työhön suunnatut sekä yhdistetyt menettelytavat. Henkilöön suunnattujen tapojen tavoitteena on opettaa kognitiivisia ja käyttäytymiseen liittyviä taitoja, jotka auttavat selviytymään stressistä ja parantamaan ammatillista osaamista. Työhön suunnatuissa tavoitteena on muuttaa työympäristöä, työtehtäviä tai työskentelytapoja. Yhdistetyt tavat sisältävät interventioita persoonallisiin taitoihin, menettelytapojen parantamiseen ja työympäristöön. (Romppanen & Häggman-Laitila 2016.) Työssä jaksamisen tukemisessa on tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaisille opetetaan oman psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin vastuunottokykyä, uupumiseen liittyvien riskitekijöiden tunnistamista ja kuinka pyytää tarvittaessa apua. (Nowrouzi ym. 2016.)

3. TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT

Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää mitkä tekijät estävät ja mitkä tekijät edistävät työssä jaksamista. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa työssä jaksamisesta sekä tuoda esille mahdollisia epäkohtia, jotka huonontavat työssä jaksamista. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin kehittämisessä, sillä esimiehet saavat tutkimuksestamme hyödyllistä tietoa ja keinoja työssä jaksamisen parantamiseksi.

Tutkimustehtävät laadimme tutkimuksen tarkoituksen ja tavoitteen pohjalta.

1. Millaiseksi sisätautien vuodeosastoilla työskentelevät sairaanhoitajat kokevat työssä jaksamisensa?

a. Mitkä tekijät estävät työssä jaksamista?

b. Mitkä tekijät edistävät työssä jaksamista?

4. TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

Tämä tutkimusprosessi käynnistyi aiheen valinnalla. Aiheen valintaan vaikuttivat ryhmän mielenkiinto, yhteiskunnallinen merkitys, merkitys tieteenalalle ja aiheen ajankohtaisuus. (Metsämuuronen 2006.) Sairaanhoitajien työssäjaksaminen ja työhyvinvointi ovat ajankohtaisia asioita. Terveydenhuollon haasteita ovat kasvavat potilasmäärät, väestön ikääntyminen, kasvavat terveydenhuollonkustannukset, hoitajien eläköityminen ja entistä vaativammat potilasryhmät (STM 2016, Bell 2015, Fasoli ym. 2011.) Näihin haasteisiin pyritään vastaamaan sote – uudistuksella, jonka avulla pyritään kustannustehokkuuteen ja toimivampiin palveluihin. (STM 2016.) Samaan aikaan yhä useampi sairaanhoitaja miettii alan vaihtoa (Flinkman 2014). Useat tekijät vaikuttavat sairaanhoitajien työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Aiheeseen perehtymisen jälkeen aihetta rajattiin. Aiheen rajauksen avulla löydetään tutkimustehtävä, jota lähdetään selvittämään. (Metsämuuronen 2006.) Tämä tutkimus toteutetaan, koska työskentely ympäristöllä on vaikutus hoitotyöntekijöiden työtehokkuuteen, turvallisuuteen, tyytyväisyyteen ja potilas tyytyväisyyteen. Saavuttaaksemme parhaimman mahdollisen lopputuloksen hoidossa on tärkeää huomioida hoitohenkilökunta ja potilaat palveluiden tuotannossa (Braun & Barnhardt 2014.)

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät estävät ja mitkä edistävät erikoissairaanhoidossa työskentelevien sairaanhoitajien työssä jaksamista. Tavoitteena on tuottaa tietoa erikoissairaanhoidon sairaanhoitajien työssä jaksamisen parantamiseksi. Tutkimustehtävät muotoiltiin jo suunnitelmavaiheessa. Tutkimustehtävät muotoiltiin selkeiksi ja täsmällisiksi, jotta niihin olisi mahdollista löytää vastaukset ja valita sopivat menetelmät vastausten saamiseksi. (Cleary ym. 2014.) Kuvaileva tutkimus tuo esiin tutkimusaiheen keskeiset ilmiöt sekä tuo tutkittavan ilmiön tarkasti esille (Sandelowski 2000, Metsämuuronen 2011).

Tutkimussuunnitelmaa varten tehtiin tarkempi tiedonhaku, hakemalla alkuperäisartikkeleita Medic, Medline, Scopus ja CINAHL viitetietokannoista. Tietokantojen valintaan vaikutti tutkielman aihe, kyseiset tietokannat julkaisevat hoitotieteen artikkeleita ja tässä tutkielmassa ollaan kiinnostuneita nimenomaan erikoissairaanhoidon sairaanhoitajien työssä jaksamisesta. Elektronisen tiedonhaun lisäksi artikkeleita haettiin manuaalisesti lähdeluetteloista. (Kääriäinen & Lahtinen 2006.)

Tiedonhakua varten laadittiin sisäänotto- ja poissulkukriteerit, joiden avulla pyrittiin varmistamaan, että tieto on luotettavaa ja aiheeseen sopivaa. Tiedon haun tulokset Liite 3. Hakutulokset käytiin läpi

ensin otsikkotasolla. Aiheeseen liittyviin artikkeleihin perehdyttiin tarkemmin tiivistelmien perusteella. Lopulliset valinnat tapahtuivat kuitenkin koko sisällön perusteella, jotta mukaan valikoituisi kaikki aihetta koskevat laadukkaat artikkelit. (Kääriäinen & Lahtinen 2006, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013.) Artikkeleita luettaessa arvioitiin myös niiden laatua, kuten täyttääkö se tieteellisen julkaisun rakenteen ja sisällön. Tiedonhaun myötä tutkimuksen tavoite, tarkoitus ja tutkimustehtävät tarkentuivat. Tiedonhaun myötä myös tutkimuksen tausta ja keskeiset käsitteet rakentuivat. (Metsämuuronen 2006.)

4.1 Aineiston keruu

Tutkimuksen tutkimustehtävien luonteen vuoksi valittiin tutkimukseen laadullinen tutkimusote. Tutkimustehtävien ratkaisemiseksi valittiin menetelmäksi avoin kyselylomake. (Kananen 2015.) Kyselylomake luotiin juuri tätä tutkimusta varten, koska sopivaa valmista lomaketta ei löytynyt. Kyselylomake (liite 2) laadittiin aiempaan tietoon perustuen, tutkimustehtävät mielessä pitäen. Kyselylomakkeen laatiminen on pitkä prosessi. Lomakkeen luonti vaiheessa sitä tarkastelivat useat alan asiantuntijat ja siihen tehtiin muutoksia palautteen perusteella. (Metsämuuronen 2006.)

Tämä laadullinen tutkimus toteutetaan Ahonmaan yksityisessä sairaalassa, sisätautien vuodeosastoilla, työnantajan toiveesta. Tässä tutkimuksessa ajantasaisen, kohdennetun tiedon saaminen sairaanhoitajilta oli tärkeää, että työssäjaksamisen keinoja voitaisiin kehittää työntekijä lähtöisesti. Avointa kyselylomaketta jaetaan satunnaisotantana kaikille sisätautien osastojen sairaanhoitajille (N=100). Satunnaisotannalla voidaan parantaa tutkimuksen luotettavuutta. (Metsämuuronen 2011). Sisätautien vuodeosastojen sairaanhoidollisen työn on todettu olevan vaativaa ja kuormittavan henkilöstä ajoittain fyysisesti ja psyykkisesti. Huonolla työssäjaksamisella on todettu olevan yhteys potilaiden hoitoon, työskentelyyn ja työssä tapahtuviin virheisiin (Goh ym. 2015, Kulnavitkikul ym. 2015). Vuonna 2016 sisätautien vuodeosastoilta tehtiin 250 ilmoitusta, jotka liittyivät työtapaturmiin, uhkatilanteisiin ja lääkevirheisiin. Aineiston keruu vaiheessa avoimia kyselylomakkeita jaetaan sisätautien vuodeosastoille henkilökunnan tiloihin. Kyselylomake palautetaan nimettömänä lukittuun palautelaatikkoon.

4.2 Aineiston analyysi

Laadullisessa tutkimuksessa aineiston analysointiprosessi ei aina etene johdonmukaisesti tai ole etukäteen ennustettavaa. Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa on jatkuvaa, vuorovaikutuksellista, sisällöllistä ja vastavuoroista. (Lathlean 2010). Avoimella kyselylomakkeella kerätty aineisto analysoidaan induktiivisella sisällönanalyysillä. Sisällön analyysillä on mahdollista tuoda esille yksilön ainutlaatuisia kokemuksia (Polit ja Beck 2010) ja aineistoa voidaan tarkastella monitahoisesti ja yksityiskohtaisesti (Hirsjärvi ym. 2014). Elo ja Kyngäs (2008) ovat tuoneet esille, että sisällönanalyysiä voidaan käyttää, jos aikaisempaa tutkimustietoa ei ole tai käytettävissä oleva tutkimustieto on sirpaleista. Lomakkeiden vastaukset analysoidaan induktiivisella sisällönanalyysilla, pelkistämällä, ryhmittelemällä ja luomalla uusia luokkia (Tuomi & Sarajärvi 2009).

4.3 Tulokset

Tutkimuksen tulokset julkaistaan kirjallisena tutkimusraporttina, joka toimitetaan Ahonmaan yksityiseen sairaalaan ja Oulun yliopistoon. Gerrish ja Lacey (2010) mukaan tutkimusraportti kertoo tarkoin mitä on tehty, miten on tehty, yksityiskohtaiset tulokset sekä johtopäätökset.

5. TUTKIMUKSEN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS

Kaikessa tutkimuksessa tulee noudattaa tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimia ohjeita. Tieteellinen tutkimus voi olla eettisesti hyväksyttävää, luotettavaa ja uskottavaa ainoastaan, jos tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön mukaan. Hyvän tieteellisen käytännön mukaan tutkimustyössä, tallentamisessa, esityksessä ja tuloksissa noudatetaan rehellisyyttä, huolellisuutta ja tarkkuutta. (Tutkimus eettinen neuvottelukunta 2012.)

5.1 Tutkimuksen eettisyys

Eettiset kysymykset painottuvat ihmistieteellisessä tutkimuksessa tutkijan ja tutkittavan kohtaamiseen. Tutkija vastaa itse eettisistä ja moraalisista ratkaisuista tutkimuksessaan (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012). Eettisiksi periaatteiksi on määritelty hyvän tekeminen, luottamuksellisuus, tutkittavan kunnioittaminen, anonymiteetti, (Polit ja Beck 2010, Fouka ja Mantzorou 2011), oikeudenmukaisuus (Polit ja Beck 2010, Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012) sekä tietoinen suostumus (Fouka ja Mantzorou 2011). Tutkimuksen riskejä arvioitaessa tutkijan tulee tasapainottaa mahdolliset seuraukset suhteutettuihin hyötyihin (Burns ja Grove 2005) eikä osallistujia altisteta riskeille, haitoille tai epämukavuudelle (Eriksson ym. 2008, Polit ja Beck 2010). Hyödyllisyyden varmistamiseksi arvioimme tarkasti tutkimuksen hyödyt ja mahdolliset haitat, jonka mukaan pohdimme, seuraako tutkimuksestamme enemmän hyötyä kuin haittaa. Osallistujalla on oikeus päättää vapaaehtoisesti tutkimukseen osallistumisesta, kysyä kysymyksiä, kieltäytyä antamasta tietoa ja vetäytyä tutkimuksesta (Bolit & Beck 2010).

Tiedonannossa tutkija on kokonaan kuvannut tutkimuksen luonteen, henkilön oikeuden kieltäytyä tutkimuksesta, tutkijan vastuut ja tutkimuksen mahdolliset hyödyt ja haitat (Burns & Grove 2005, Polit & Beck 2010). Tietoisessa suostumuksessa ihminen tietoisesti, vapaaehtoisesti ja älyllisesti sekä selvästi ja näkyvästi antaa suostumuksensa tutkimukseen. (Fouka & Mantzorou 2011.) Varmistamme tutkimukseen osallistujien tietoisen suostumuksen informoimalla jokaista henkilöä suullisesti ja kirjallisesti tutkimuksen tarkoituksesta, osallistumisen vapaaehtoisuudesta ja mahdollisuudesta keskeyttää tutkimus halutessaan. (kirjallinen saatekirje Liite 1). Lisäksi tutkimuksen hyödyt ja haitat kerrotaan tarkasti. Tutkittavien anonymiteetin suojaamme tekemällä kysymyslomakkeista nimettömiä, eikä niistä voi päätellä kuka lomakkeen on täyttänyt. Satunnaistamisen avulla tutkimukseen valikoituneita henkilöitä ei voi myöskään saada selville. Tutkimuksessa on myös mahdollista jättää vastaamatta kysymykseen, joka tuntuu vastaajasta epämiellyttävältä. Anonymiteetti on suojattu, kun tutkittavan henkilöllisyyttä ei voida yhdistää henkilökohtaisiin vastauksiin. Mikäli tutkija ei voi luvata anonymiteettia hänen täytyy osoittaa luottamusta, mikä tarkoittaa henkilökohtaisten tietojen hallintaa tutkittavien identiteetin suojelemiseksi. (Nieswiadomy 2007.)

Tutkimuksessamme käsittelemme osallistujien kokemuksia, todellisuutta työpaikalla ja jopa vaikeita elämäntilanteita. Siten aihe on hyvin sensitiivinen, mikä tulee ottaa huomioon tutkimuksen eettisyyttä pohdittaessa. Sensitiivinen tutkimus edellyttää eettisesti korkeatasoista toimintaa koko tutkimusprosessin ajan (Aho & Kylmä 2012). Eettinen perustelu tutkimusaiheelle on, jos aiheesta on vähän aikaisempaa tutkimusta ja tutkimuksella tuotetun tiedon avulla voidaan edistää osallistujaryhmän hyvää (Kylmä & Juvakka 2007). Vaikka tutkimusaiheemme on tutkittu, tutkimuksen avulla voidaan edistää osallistujaryhmän hyvinvointia ja tuoda uutta näkökulmaa tutkimukseen. Olemme myös perustelleet laajasti tutkimuksen lähtökohdat kirjallisuuskatsauksen avulla.

5.2 Tutkimuksen luotettavuus

Empiirisen tutkimuksen luotettavuus on perimiltään sen kykyä tarjota totuudenmukaista tietoa siitä todellisuuden osa-alueesta, johon tutkimuksessa etsitään vastausta (Puolimatka 2002). Tutkimuksen luotettavuutta on perinteisesti kuvattu termeillä reliabiliteetti, joka tarkoittaa mittaustulosten toistettavuutta sekä validiteetti, joka tarkoittaa tutkimusmenetelmän tai mittarin kykyä mitata juuri sitä, mitä onkin tarkoitus mitata (Polit & Beck 2008). Laadullisessa tutkimuksessa termit ovat saaneet kuitenkin erilaisia tulkintoja ja termit saatetaan kytkeä ennemminkin kvantitatiivisen tutkimuksen piiriin (Hirsjärvi ym. 2014).

Kuitenkin jokaisen tutkimuksen luotettavuutta täytyy tarkastella. Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta kohentaa koko tutkimuksen toteuttamisen tarkka selostus ja tarkkuus koskee tutkimuksen kaikkia vaiheita (Hirsjärvi ym. 2014). Tutkimuksen luotettavuuden voidaan ajatella myös olevan suoraan verrannollinen mittarin luotettavuuteen, joten heti tutkimusprosessimme alussa olemme kiinnittäneet siihen luonnollisesti erityisen paljon huomiota. Tutkimuksessamme mittarina toimii avoin kyselylomake (liite 2), jossa on kaksi pääkysymystä, mutta yksinkertaisimmillaan mittari voi olla jopa vain yksi kysymys. Perusajatuksena mittarilla on havainnoida mahdollisimman objektiivisesti tutkittavaa ilmiötä. Mittari on se väline, jolla empiirinen aineisto hankitaan ja jos mittari on huono, saa tutkija myös huonoa tietoa. Suositeltavaa on käyttää valmista mittaria, jonka reliabiliteetti ja validiteetti on tutkittu, sillä tällöin tämä on jo usein testattu laajoilla ihmismäärillä. (Metsämuuronen 2011.)

Tutkimuksessamme kyselylomakkeen loimme kuitenkin itse, sillä meidän tutkimukseemme sopivaa valmista kyselylomaketta ei löytynyt. Kiinnitimme erityistä huolellisuutta mittarin laatimiseen ja lomakkeen luontivaiheessa sitä tarkastelikin useat alan asiantuntijat ja siihen tehtiin muutoksia palautteen perusteella, joten tämä lisää mittarin luotettavuutta. Yleensä mittarin kehittämisprosessi on pitkä ja mittari on tärkeä testata esimerkiksi pienimuotoisella pilottitutkimuksella, jonka perusteella voidaan karsia pois huonoja osioita. Tutkimuksemme luotettavuutta lisää se, että jo alun perin tutkimuksen tarkoitus, tavoite ja tutkimuskysymykset muotoituivat aikaisemman tutkitun tiedon pohjalta ja siten myös kyselylomake (liite 2) laadittiin aiempaan tietoon perustuen ja tutkimustehtävät mielessä pitäen. Mittarin luomisessa tärkeää onkin se, että se muodostetaan käsitteiden perustalta. (Metsämuuronen 2011.)

Laadullisten tutkimusten laaja kirjo tarjoaa erilaisia luotettavuuden kysymysten tarkasteluja ja luotettavuuden tarkasteluun on luotu omia useita kriteerejä. Lincoln’n ja Guban (1985) esittämät luotettavuuden arviointiin käytetyt kriteerit ovat tunnetut ja edelleen yleisesti käytössä: uskottavuus, siirrettävyys, riippuvuus ja vahvistettavuus (Polit & Beck 2008, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, Elo ym. 2014). Kuitenkin yhteistä eri kriteereille on se, että luotettavuuden lisäämiseksi on pyrittävä mahdollisimman tarkkaan analyysin raportointiin. Luotettavuuden lisäämiseksi on tärkeää, että tutkija osoittaa yhteyden tulosten ja aineiston välillä. (Kyngäs ym. 2011.)

Uskottavuuden ja siirrettävyyden lisäämiseksi pyrimmekin kuvaamaan ja raportoimaan koko tutkimuskontekstimme, aineistonkeruun, analyysivaiheen ja tulokset selkeästi ja objektiivisesti. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013). Tutkimuksen aineistonkeruu tehdään satunnaisotantana ja tämä myös lisää tutkimuksen luotettavuutta, sillä satunaisotannalla jokainen havainto on tullut mukaan täysin sattumalta ilman tutkijan tai tutkittavan pyrkimystä (Metsämuuronen 2011).

Avoimella kyselylomakkeella kerätyn aineiston analysoimme induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten raportoinnissa suorien lainauksien käyttöä pidetään luotettavuuden kannalta keskeisenä, mutta tutkijoina meidän tulee kuitenkin varmistua siitä, että ulkopuoliset eivät voi tunnistaa tutkittavia niiden perusteella (Kyngäs ym. 2011). Tutkimuksemme uskottavuutta vahvistaa myös se, että tutkimukseen osallistuu useampia tutkijoita niin aineistonkerääjinä, analysoijina kuin tulkitsijoina eli kyseessä on tutkijatriangulaatio. (Polit & Beck 2008, Hirsjärvi 2014). Laadullisessa tutkimuksessa vaarana on se, että tutkija saattaa tulla sokeaksi omalle tutkimukselleen, varsinkin jos tutkimuksen tekee yksin (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013), joten hyvä syy huolelliseen luotettavuuden tarkasteluun löytyy aina.

6. AIKATAULU

Tutkimuksen alustava aikataulu on kuvattu taulukossa 2. Tutkimukselle haetaan tutkimuslupa tutkimussuunnitelman ollessa hyväksytty. Valmis tutkimussuunnitelma toimitetaan tutkimuksen toimeksiantajalle tutkimuslupahakemuksen liitteenä. Alustavassa tutkimuksen suunnitteluvaiheessa tutkimuksen varsinainen toteutus aloitetaan esitestaamalla kyselylomake, kun tutkimusluvat Ahonmaan yksityisestä sairaalasta on saatu. Kyselylomake esitestaan kesällä 2017 kymmenellä erikoissairaanhoidon sairaanhoitajalla. Esitestauksen avulla pyritään tarkentamaan ja selkeyttämään lomakkeen kysymyksiä sekä tarkastamaan lomakkeen toimivuus (Tappen 2011). Lomakkeen huolellisella valmistelulla, arvioittamisella ja testaamisella pyritään saamaan tutkimuksen kannalta olennaisia ja luotettavia tuloksia. (Metsämuuronen 2006). Kyselylomakkeen pilotoinnin ja korjausten jälkeen kyselylomake toimitetaan johtoryhmän hyväksyttäväksi heinä-elokuussa 2017. Varsinainen aineistonkeruu ja lopullinen tutkimuksen teoria vaiheen rakentaminen on suunniteltu toteutettavaksi. Valmis tutkimusraportti palautetaan Oulun Yliopistolle ja Ahonmaan yksityiseen sairaalaan.

Tutkimuksen vaihe	Aikataulu	Tekijä
Viitekehyksen laadinta	2.2-31.3.2017	Ryhmä
Tutkimussuunnitelman ja informointilomakkeen laadinta	1.4-15-4.2017	Ryhmä
Tutkimusluvan hakeminen	1.5.2017-	Sonja
Kyselylomakkeen laatiminen ja esitestaaminen	1.5.2017-	Hanna ja Satu
Kyselylomakkeen loppuun saattaminen	1.7.2017-	Tanja
Kyselytutkimuksen suorittaminen	1.9.2017 – 30.11.2017	Susanna
Aineiston analyysi, tulosten kirjoittaminen ja raportointi	1.12.2017-31.01.2018	Ryhmä

LÄHTEET

Aho AL & Kylmä J (2012) Sensitiivinen tutkimus hoitotieteessä: Näkökohtia tutkimusprosessin eri vaiheissa. Hoitotiede 24(4):271-280.

Bell L (2015) Using OR patient classification for staffing assignments. AORN Journal.  101(6):639-45; quiz 646-9.

Braun D & Barnhardt K (2014) Critical Thinking, Optimal Outcomes Through End User Involvement in the Desingn of Critical Care Areas. Critical Care Nursing. 37(1):33-40.

Burns N & Grove S (2005) The practice of nursing research: Conduct, critique, and utilization. 5. painos. St. Louis.MO: Elsevier/Saunders. USA.

Cleary M, Horsfall J & Hayter M (2014) Qualitative research: quality results? Journal of Advanced Nursing 70(4): 711-713. 3p.

DeMeester D, Lauer T, Marriner-Tomey A, Neal S & Williams S (1994) Hoitotyön määritelmä. Teoksessa: Marriner-Tomey A (toim.) Hoitotyön teoreetikot ja heidän työnsä. Vammala. Vammalan Kirjapaino.98-111.

Elo S & Kyngäs H (2008) The qualitative content analysis process. Journal of Advanced Nursing. 62 (1): 107‒115.

Elo S, Kääriäinen M, Kanste O, Pölkki T, Utriainen K & Kyngäs H (2014) Qualitative               Content Analysis: A Focus on Trustworthiness. Sage Open. 2014 (1):1-10.

Eriksson K, Leino-Kilpi H & Vehviläinen-Julkunen K (2008) Hoitotiede ja tiede-etiikka. Hoitotiede 20(6):295-303.

Fasoli DR, Fincke BG & Haddock KS (2011) Going beyond patient classification systems to create an evidence-based staffing methodology. Journal of Nursing Administration. 41(10):434-9.

Flinkman M (2014) Young registered nurses’ intent to leave the profession in Finland: a mixed-method study. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja D. Medica-Odontologica, 1107, Turku. Turun yliopisto.

Fouka G & Mantzorou (2011) What are the Major Ethical Issues in Conducting Research? Is There a Conflict between the research Ethics and Nature of Nursing? Health Science Journal. 5(1):3-14.

Gerrish K & Lacey A (2010) Disseminating Research Findings. Teoksessa: Gerrish K & Lacey A (toim.) The Research Process in Nursing. 6 painos. Blackwell Publishing Ltd. United Kingdom. 475-486.

Goh Y-S, Lee A, Wai-Chi S & Fai Chan M (2015) Profiling nurses ‘job satisfaction, acculturation, work environment, stress, cultural values and coping abilities: A cluster analysis. International Journal of Nursing Practice 21(4):443-452.

Hirsjärvi S, Remes S & Sajavaara P. (2014) Tutki ja kirjoita. Porvoo. Bookwell Oy. 19.painos.

Hyppänen, R. (2007) Esimiesosaaminen Liiketoiminnan menestystekijä. Helsinki. Edita

       Publishing Oy.

Kananen J (2015) Opinnäytetyön kirjoittajan opas. Näin kirjoitan opinnäytetyön tai pro gradun

 alusta loppuun. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K (2013) Tutkimus hoitotieteessä. Helsinki. Sanoma Pro Oy. 

Kylmä J & Juvakka T (2007) Laadullinen terveystutkimus. Helsinki. Edita Prima Oy.

Kyngäs H, Elo S, Pölkki T, Kääriäinen M & Kanste O (2011) Sisällönanalyysi suomalaisessa                hoitotieteellisessä tutkimuksessa. Hoitotiede 23(2): 138-148.

Kääriäinen M & Lahtinen M (2006) Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tutkimustiedon jäsentäjänä. Hoitotiede 18(1). 37-45.

Lathlean J (2010) Qualitative Analysis. Teoksessa: Gerrish K & Lacey A (toim.) The Research Process in Nursing. 6 painos. Blackwell Publishing Ltd. United Kingdom. 423-436.

Mosadefhard A-L (2014) Factors influencing healthcare service quality. Int J Health Policy Manag. 3(2):77-89.

Moss M, Good V-S, Gozal D, Kleinpell R & Sessler C-N (2016) A Critical Care Societies Collaborative Statement: Burnout Syndrome in Critical Care Health-care Professionals a Call for Action. American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine. 194(1):106-113.

Metsämuuronen J (2006) Metodologian perusteet ihmistieteissä. Helsinki. International Methelp Oy.

Metsämuuronen J (2011) Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Helsinki, International Methelp Oy.

Mäkiniemi J-P, Boordi L, Heikkilä-Tammi K, Seppänen A & Laine L (2014) Psykososiaalisiin kuormitus- ja voimavaratekijöihin liittyvä työhyvinvointitutkimus Suomessa 2010-2013. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:18. Luettu 2017/16/2.

Nieswiadomy R (2007) Foundations of Nursing Research. 5. painos. Prentice Hall.

Nowrouzi  B, Giddens E, Gohar B, Bautista M& Casole J (2016) The quality of work life of registered   nurses in Canada and the United States: a comprehensive literature review. www.dokumentti. https://www-ncbi-nlm-nih-gov.pc124152.oulu.fi:9443/pmc/articles/doi/10.1080/10773525.2016.1241920. Luettu 2017/15/2.

Polit D.F & Beck C (2010) Generalization in quantitative and qualitative research: Myths and

strategies. International Journal of Nursing Studies. 47 (11):1451-1458.

Polit D & Beck C (2008) Nursing research, Generating and Assessing Evidence for Nursing  Practice. Eight edition. Wolters Kluver/Lippicott Williams & Willkings.

Puolimatka T (2002) Kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuus ja totuusteoriat. Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja (33): 5-2.

Puttonen S, Hasu M & Pahkin K (2016) Työhyvinvointi paremmaksi, keinoja työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämiseksi suomalaisilla työpaikoilla. Helsinki. Työterveyslaitos. PDF-dokumentti. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130787/Ty%c3%b6hyvinvointi%20paremmaksi.pdf?sequence=1. Luettu 2017/27/3.

Romppanen J & Häggman-Laitila A (2016) Interventions for nurses' well-being at work: A quantitative systematic review. Journal of Advanced Nursing. www.dokumentti. http://onlinelibrary.wiley.com.pc124152.oulu.fi:8080/doi/10.1111/jan.13210/full. Luettu 2017/15/2

Salaree1 M-M, Zareiyan A, Ebadi1 A & Salaree M (2014) Coping Strategies Used by Iranian               Nurses to Deal with Burnout: A Qualitative Research. Global Journal of Health Science. 6(6).

Sandelowski M (2000) Focus on Research Methods, whatever happened to qualitative description?

 Research in Nursing & Health 23: 334 - 340.

Sosiaali- ja terveysministeriö. (STM). Sote uudistuksen vanhat sivut. Usein kysyttyä: Sote uudistus. Ei julkaisu tai päivitys tietoja. www-dokumentti http://stm.fi/sote-uudistus/ukk. Luettu 2017/11/3.

Sosiaali-ja terveysministeriö (2017) Työhyvinvointi. www-dokumentti. http://stm.fi/tyohyvinvointi. Luettu 2017/27/3

Sundqvist A-S & Carlsson Anderz´en A (2014) Holding the patient´s life in my hands: Swedish registered nurse anaestists´ perspective of advocacy. Scandinavian Journal of Caring Sciences. 28(2) 281-288.

Tappen R.M (2011) Advanced nursing research, from theory to practice. Canada. Jones & Bartlett Learning.

Tarkkonen J (2016) "Näin on tehty ennenkin". Tutkimus turvallisuuden ja työhyvinvoinnin                 kokonaishallintaa estävistä ja vaikeuttavista uskomuksista. Väitöskirja. Lapin                yliopisto. Rovaniemi.  

Terveydenhuoltolaki 1326/2010. www-dokumentti. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326#L3. Päivitetty 22.3.2017. Luettu 2017/28/3.

Toode K, Routasalo P, Helminen M & Suominen T (2014) Hospital nurses´ individual priorities, internal psychological states and work motivation. International nursing review. 61(3):361-370.

Tuomi J & Sarajärvi A (2009) Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki. Kusatan-nusosakeyhtiö Tammi.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (2012) Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. PDF-dokumentti. http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf. Luettu 2017/28/3.

Utriainen K, Ala-Mursula L & Kyngäs H (2015) Hospital nurses’ wellbeing at work: a theoretical          model. Journal of Nursing Management (23): 736–743.

Wright T & Hobfoll S (2004) Commitment, Psychological Well Being and Job Performance: An Examination of Conservation of Resources (COR) Theory and Job Burnout. Journal of Business and Management 9(4):389-406.

LIITE 1

Hyvä sisätautien sairaanhoitaja!

Tulevaisuudessa sisätautien osastoilla halutaan edistää työntekijöiden työssä jaksamista. Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää mitkä tekijät estävät ja mitkä tekijät edistävät työssä jaksamista.

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa työssä jaksamisesta sekä tuoda esille mahdollisia epäkohtia, jotka huonontavat työssä jaksamista. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin kehittämisessä.

Tutkimukseen osallistuu 100 sisätautien sairaanhoitajaa. Kyselyn tavoitteena on saada sinun äänesi työntekijänä kuulumaan työhyvinvoinnin kehittämisessä. Saadut vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja henkilötietosi eivät tule missään vaiheessa esille. Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista eikä mahdollinen kieltäytyminen vaikuta työsuhteesi.

Pyydämme sinua palauttamaan kyselylomakkeen osaston kahvihuoneessa sijaitsevaan palautuslaatikkoon.

Tanja Lehmusahde             Hanna Mankinen               Satu Mikkonen

Suuhygienisti                      Sairaanhoitaja                     Sairaanhoitaja

Sonja Riutta                        Susanna Vaarala

Sairaanhoitaja                     Terveydenhoitaja

LIITE 2

TAUSTATIEDOT:

SUKUPUOLI: ______ IKÄ: _____ OSASTO: ____ TYÖKOKEMUS VUOSINA: ______

OLEN KOKENUT TYÖSSÄ UUPUMUSTA: KYLLÄ_______ EI________

MITKÄ TEKIJÄT VAIKUTTAVAT TYÖSSÄJAKSAMISEEN?

a) EDISTÄVÄSTI?

________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________

b) ESTÄVÄSTI?

________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________

MITKÄ TEKIJÄT TUKEVAT TYÖSSÄJAKSAMISTA?

a) Mitä voisit itse tehdä?

________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________

b) Mitä esimiehesi voisi tehdä?

________________________________________________________________________________

_________________________________________________________________________________

LIITE 3

Hakusanat	Viitetietokanta	Tulos	Valitut	Rajaukset
Nurse or nursing or registered nurse and care and wellbeing or coping or managing and work and special healthcare	Chinal	124	6	2014-2017, tieteellinen vertaisarvioitu, artikkeli/lisensiaatintyö/väitöskirja Englannin kieli
	Medic	62	4
	Medline	448	9
	Scopus	35	2
Yhteensä		669	21