Tekstianalyysi

Mitä on tekstintutkimus? Entä mitä sisältää tekstianalyysi? Sanasta voi jo päätellä, että tämä menetelmä suuntautuu tekstien tutkimiseen, mutta mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa?

Esimerkiksi terveydenhuollon toiminnasta ja sen kehittämisestä kertyy aina runsaasti kokouspöytäkirjoja, suunnitelmia, selvityksiä, tilannekatsauksia ja eri raportteja eli paljon tekstiä. Näitä eri organisaatioiden dokumentteja ei ole hyödynnetty kovinkaan paljon tutkimusaineistona, vaikka teksti, kuten kieli ja sen ilmaisut, rakentavat ja toisaalta heijastavat terveydenhuollon todellisuutta hyvin. Tekstintutkimus onkin tutkimusmenetelmä, joka tiivistää tietoa kirjoitetusta tekstistä tai auki kirjoitetusta haastattelusta. Tämä menetelmä pohjautuu kriittiseen lingvistiikkaan eli laadullisen tutkimuksen kenttään. 

Itse tekstianalyysillä puolestaan tarkoitetaan tekstin sisällöstä ennalta valittujen näkökulmien tai vuorovaikutustilanteen tulkintaa, keskeistä on se, mitä tekstin kirjoittaja tai puhuja on valinnoillaan halunnut tuoda puheessa tai tekstissä esille. Tekstianalyysillä voi analysoida laajasti eri kirjoitettuja aineistoja, muun muassa:

• sanomalehtijutut, esitteet ja tiedotteet
• hakemukset
• kokousmuistiot, organisaatioiden suunnitelmat, projektien väli- ja loppuraportit, arviointiraportit
• potilasasiakirjat
• esseet ja kirjoitelmat, muistelmat
• haastatteluaineistot

Tekstianalyysissä kohteena voi olla ilmisisällöt eli esimerkiksi käytetyt sanat, mutta myös ne tekstin epäsuorat ulottuvuudet. Verrattuna sisällönanalyysimenetelmään, tekstianalyyttisen tutkimuksen kautta dokumentteja on siis mahdollista lähestyä uudenlaisesta näkökulmasta. Kun tekstianalyyttisessä tarkastelussa nostetaan esille tekstin sisällön epäsuorat ulottuvuudet, päästään analysoimaan tekstin tai puheen ns. piilosisältöjä. Tämänlaisella tutkimuksella pyritään nimenomaan tavoittamaan toiminnan konteksti eli sitä toimintaympäristöä ja organisaatiokulttuuria, jossa esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyviä suunnitelmia ja ratkaisuja tehdään. 

Piilosisältöjä voi olla esimerkiksi ihmisten erilaiset arvot, asenteet, mielipiteet tai eettiset näkökulmat. Alla oleva kuvio kuvastaa hyvin sitä, kuinka kaikille muille näkyvä käyttäytyminen on lopulta vain jäävuoren huippu. 

https://www.slideshare.net/ujjmishra1/attitudes-and-values-28839979

Tekstianalyysi menetelmänä kuulostaa mielenkiintoiselta ja siltä, kuinka siinä pääsee toteuttamaan omaa pohdintaa. Tärkeä pointti piilee kuitenkin siinä, että ”mututuntumalla” ei voida tekstianalyysiä tehdä, vaan sen täytyy olla tieteellistä. Seuraavaan on listattu vielä lopuksi muutamia keskeisiä pääpointteja tekstianalyysistä ja siitä mitä asioita täytyy ottaa huomioon: 

Millainen on kooltaan riittävän suuri aineisto? Tämä riippuu tutkimuksen tarkoituksesta, ja se on toisaalta tutkijan oma arvio siitä, kuinka suurella aineistolla saa vastauksen tutkimustehtäväänsä. Mutta jos tekstiä tarkastellaan laajemmasta näkökulmasta (tekstin sävyt ja tyylit), tarvitaan isompi aineisto kuin tutkittaessa yksittäisten sanojen valintaa.

Tekstianalyysissä keskitytään siis tekstin yksityiskohtiin (esim. käytetyt sanat, kielen tyyli, tekstin sävy..) ja kontekstiin (esim. neuvottelutilanne, kokoustilanne, tiedon välitys, ajallinen ulottuvuus: historiallinen konteksti, mielipiteen ilmaisu). 

• esimerkkejä tekstin tyyleistä: asiallinen, virallinen, käskevä, tietävä, selostava, neuvova, kantaa ottava. 
• esimerkkejä tekstin sävystä: virkakieli, asiantuntijakieli, keskusteleva, opettava, kritisoiva, kaupallinen. 

Perusajatuksena, että tekstin kirjoittaja väistämättä vaikuttaa aina lopputulokseen eli kirjoitettu asia suodattuu kirjoittajan kautta. Luotettavuuden kannalta useampi kuin yksi tutkija olisi suositeltavaa. 

Tekstianalyysi ei pyri luokittelemaan tai löytämään ns. yhteisiä nimittäjiä.

Tekstianalyysin tuloksia ei esitellä kategorioittain ja siksi raportointi on haasteellista. Raportoinnissa raportoidaan juuri ne, mihin tekstin tulkinnassa on keskitytty esim. valitut sanat, tyylit, sävyt.

Lähteet

2.2.2017 luento, Oulun Yliopisto, TtT Marjo Suhonen 

Suhonen M ym. (2008) Tekstianalyysin mahdollisuudet ja käytännön sovellukset terveyshallintotieteellisessä tutkimuksessa. Hallinnon tutkimus 27 (2): 3-14.

Diskurssianalyysi

Diskurssianalyysi, mitä se oikein tarkoittaa? Sanana se ei välttämättä kerro lukijalle heti, että millaisesta menetelmästä on kyse, joten tämän blogitekstin jälkeen saat mahdollisesti uutta tietoa. Suosittelen siis vilkaisemaan alla olevaa tekstiä!

Diskurssi käsitteenä viittaa sekä lausetta suurempiin kokonaisuuksiin että varsinaiseen kielenkäyttöön. Diskurssit syntyvät vuorovaikutuksesta sosiaalisten ryhmien välillä ja niihin vaikuttavat ne monimutkaiset yhteiskunnalliset rakenteet, joissa diskurssin juuret ovat. Phillips ja Hardy (2002) määrittelevät diskurssin toisiinsa yhteydessä oleviksi teksteiksi ja käytänteiksi, jotka tuottavat, levittävät sekä vastaanottavat niitä ja joiden kautta objektit tulevat olemassa oleviksi. Tässä pieni avaus diskurssista käsitteenä, sillä mistään helposta käsitteestä ja määritelmästä ei ole kyse.

Diskurssianalyysia voidaan luonnehtia väljäksi teoreettiseksi viitekehykseksi, joka rakentuu teoreettisten lähtökohtaolettamusten varaan, mutta sallii erilaiset painotukset ja menetelmälliset sovellukset. Sitä onkin kuvattu nimellä sateenvarjokäsite. Diskurssianalyyttinen viitekehys pitää siis sisällään useita suuntauksia, jotka vaihtelevat kriittisempien ja tulkinnallisempien sekä diskurssien eri tasojen tutkimuksessa. Diskurssianalyysi pohjautuu konstruktivismiin, jossa ollaan paljon kiinnostuneita kielestä.

https://www.thoughtco.com/discourse-analysis-or-da-1690462

“The things that make up the social world, including our very identities, appear
out of discourse. Without discourse, there is no social reality, and without
understanding discourse, we cannot understand our reality, our experiences, or
ourselves.” (Phillips & Hardy 2002) 

Yllä oleva tekstin lainaus kuvastaa hyvin diskurssianalyysin piirteitä. Diskurssianalyysi ei tarkastele siis ihmisiä, asioita tai ilmiöitä sinänsä, vaan sosiaalista ja kulttuurista todellisuutta, käytäntöjä. Se pureutuu siihen, millä tavalla eri näkökulmia ja ajatuksia tuodaan esille. Itse kieli nähdään tavallaan tekemisenä, sillä kielellä me teemme asioita olemassa olevaksi.

Diskurssianalyysin toteutuksesta

Tarkoituksena on tutkia siis kielen käyttäytymisen tapoja ja siihen liittyviä konteksteja, funktioita, toimintaa ja tai merkityksen tuottamisen tapoja. Tarkoituksena on myös tarkastella miten asioita tehdään ymmärrettäväksi ja miten se tuotetaan kielen avulla.

Kieli voi olla siis muutakin kuin puhetta esim.

• Dokumentit, tekstit, kuvat tai tanssia eli kaikkea sellaista, millä voi olla merkitystä. 
• Voidaan siis analysoida tekstejä, haastatteluja, luonnollisia keskusteluja, sarjakuvia, kuvia jne,
• Ei ole yhtä ainoaa tapaa ole suorittaa analyysiä. 
• Analysoitavaa toimintaa tarkastellaan tietyssä ajassa ja paikassa, johon tulkinta pyritään suhteuttamaan, esim. lausekonteksti, tapahtumakonteksti, vuorovaikutuskonteksti, kulttuurinen konteksti. 
• Tutkimusprosessin tulee olla hyvin auki kirjoitettu ja läpinäkyvää, sillä omilla ajatuksilla ja ennakkokäsityksillä on paljon vaikutusta tulkintaan. 

Diskurssianalyysi ainakin kokemattomalle tutkijalle voi olla tutkimusprosessina haastava tai vaikuttaa ainakin alkuun monimutkaiselta. Mutta hyvin mielenkiintoinen menetelmä se ainakin on, nimittäin diskurssianalyysissa voidaan liikkua useiden, voimakkaidenkin asioiden äärellä. Diskurssianalyysissä vuorovaikutusta voidaan tarkastella toimintana, joka voi sisältää piiloutuneita merkityksiä, jotka eivät aina ole moraalisesti kestäviä. Itse kielen ajatellaan olevan myös identiteetin rakentaja, tulkki ja ylläpitäjä ja diskurssien avulla identiteettejä paitsi rakennetaan, myös muutetaan ja haastetaan. Myös valta on läsnä kaikissa sellaisissa ihmisten vuorovaikutustilanteissa, joissa tuotetaan sosiaalista todellisuutta.

Lähteet

Luento 2.2.2017, Oulun Yliopisto, TtM Nina Lunkka

Lisäksi:

Pynnönen A (2013) DISKURSSIANALYYSI: Tapa tutkia, tulkita ja olla kriittinen. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun Working Paper N:o 379.

Phillips, N & Hardy, C (2002) Discourse Analysis: Investigating Processes of Social Construction. Sage University Papers Series on Qualitative Research Methods, Vol. 50. Thousand Oaks, CA: Sage.

Siltaoja M & Vartiainen T (2010) Monimuotoisuuden johtamisen ristiriitaisuus –

diskurssianalyysi suomalaisista mediateksteistä. Hallinnon Tutkimus 29 (4): 259–279.

Sisällönanalyysi

Professori Helvi Kyngäs luennoi meille tänään aiheesta sisällönanalyysi, jota voidaan käyttää laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmänä ja määrällisessä tutkimuksessa avointen vastausten analysoinnissa. Sisällönanalyysi voidaan määritellään eri tavoin, mutta yleisesti se määritellään menettelytavaksi, jolla voidaan analysoida eri dokumentteja objektiivisesti ja systemaattisesti.

Sisällönanalyysi on menetelmänä vanha ja sitä on käytetty alkujaan 1800-luvulla eri uskonnollisten tekstien, lehtien artikkeleiden ja poliittisten puheiden analysointiin. Tieteellisestä näkökulmasta tarkastellen sen historia on alkanut merkittävästi kuitenkin vuonna 1990. Tuolloin pohdittiin erityisesti sitä, mitä on sisällönanalyysi ja sille luotiin määritelmiä.

http://pediaa.com/difference-between-content-analysis-and-discourse-analysis/

Sisällönanalyysiä käytetään silloin kun halutaan muodostaa muun muassa käsitteitä, kategorioita ja malleja tai kun halutaan kuvata tutkittavaa ilmiötä. Sisällönanalyysin perimmäinen tarkoitus on siis kuvailla jotain tiettyä ilmiötä, mutta sillä ei voida selittää esimerkiksi käsitteiden välisiä yhteyksiä tai ennustaa, sillä tämän kaltaiseen tutkimukseen tarvitaan määrällistä tutkimusta. Sisällönanalyysi ei siis tuota tuloksia mitä voitaisiin yleistää, mutta tulosten siirreellisyyttä voidaan pohtia. Laadullisella tutkimuksella voidaan tutkia ihmisten käsityksiä ja ajatuksia ja tätä kautta saadaan näistä arvokasta tietoa ja ymmärrystä eri asioihin.

Induktiivinen vai deduktiivinen sisällönanalyysi? 

Molemmista sisällönanalyysin menetelmistä puhutaan, mutta kumpi valitaan milloin ja miksi? Joskus valinta näiden kahden välillä voi olla kuin veteen piirretty viiva, sillä rajatapauksissa voi olla vaikeaa erottaa kumpi tulee kyseeseen. Alkuun täytyy kuitenkin pohtia sitä peruskysymystä: mikä on tutkimuksen tavoite, tarkoitus ja tutkimuskysymykset? Tutkimus lähtee liikkeelle aina ”mustasta aukosta” eli siitä, mitä ei ole tutkittu ja sen jälkeen valitaan sitten lähestymistapa. Menetelmän valintaan vaikuttaa myös luonnollisesti tutkimuksen aineisto. Molemmissa sisällönanalyyseissä menetelmiin kuuluu kuitenkin eri vaiheet: valmistelu, organisointi ja tulosten raportointi.

Miten voidaan tehdä sitten sisällönanalyysiä? Voidaan tehdä esim. haastatteluja, havainnointia tai vaikka niiden yhdistelmiä. Perusidea sisällönanalyysissä on se, että yleensä aineistoa on laaja määrä ja:

1. ensimmäisenä pyritään supistamaan aiheita 
2. sitten ryhmitellään 
3. käsitteiden abstrahointiprosessi, eli mietitään mitä alakategorioita voisi tehdä ja lopulta mennään pääkäsitteisiin saakka
4. abstrahointia täytyy jatkaa niin pitkälle kuin mahdollista

Analyysiyksiköksi voi valita esim. yhden sanan, lauseen, kokonaisia teemoja, tutkija itse päättää tästä. Luennolla tuli esille se pointti, että yksi lause on turvallinen vaihtoehto jos on aloitteleva tutkija.
Ei ole olemassa yhtä tarkkaa ohjetta siihen, miten laadullisen tutkimuksen analyysi tehdään. Yleinen periaate on kuitenkin se, että aineiston täytyy olla hyvin tuttu analyysin tekijälle. Aineistoa siis luetaan monta kertaa, muodostetaan kategorioita, vertaillaan, haetaan samanlaisuuksia, ryhmitellään.
Alla olevaan listaan on koottuna tiivistetysti vielä niitä perusajatuksia, milloin valitaan kyseinen menetelmä sekä ja miten menetelmällä tuotetaan tietoa.

Induktiivinen sisällönanalyysi

• Käytetään silloin kun ei ole aiempaa tietoa aiheesta tai tieto hyvin hajanaista.
• Edetään aineiston ehdoilla.
• Tuloksena syntyy abstrahoinnin kautta käsitteitä, jonka syntyprosessin tutkija pystyy kuvailemaan osittain perusteellisesti, mutta osa voi olla vaikea kirjoittaa auki (tutkijan oivallukset)
• Analyysipolku täytyy näyttää raportissa esim. kuviona. 

Deduktiivinen sisällönanalyysi

• Käytetään kun halutaan testata olemassa olevaa tietoa, malleja/kategorioida/kvantifioida.
• Tehdään esim. teemahaastattelu, jossa haastattelua ohjaa valmiit käsitteet pohjalla. 
• Aikaisemman tiedon perusteella tehdään analyysirunko, johon sisällöllisesti sopivia asioita etsitään aineistosta.
• Analyysirunko sisältää käsitteet ja analyysin tuloksena on näiden käsitteiden sisältö ja rakenne. 

Kvantifiointi laadullisessa tutkimuksessa tarkoittaa sitä, että laadullinen analyysi voidaan muokata määrälliseen muotoon. Tällöin voidaan laskea konkreettisesti, kuinka monta kertaa käsitteen sisältämä asia ilmenee aineistossa tai kuinka moni tutkittava ilmaisee kyseisen asian. Entä kumpi menettelytapa valitaan? Tämä riippuu kvantifioinnin tarkoituksesta.


Lopuksi 

Tarvitaan sekä induktiivista että deduktiivista analyysiä aina, mutta tutkimuksen lähtökohta ratkaisee kumman menetelmän valitsee. Molemmat tutkimusotteet haastavat silti tutkijan. Kvantifiointia on syytä miettiä tarkkaan, että tekeekö vai ei. Tässäkin on kaksi koulukuntaa vastakkain; osa sanoo että ei kannata kvantifioida, sillä laadullisen tutkimuksen idea on silloin myrkytetty, mutta osa taas sanoo että se tuo lisäarvoa tutkimukseen. Loppusanoiksi voisi kuitenkin todeta, että laadulliselle tutkimukselle ja sen analyysille on prosessina annettava aikaa, täten itse tutkimus antaa myös tutkijalle paljon.



Lähteet

Luento 2.2.2017 Oulun Yliopisto, Professori Helvi Kyngäs

Lisäksi:
Elo S, Kääriäinen M, Kanste O, Pölkki T, Utriainen K. & Kyngäs H. (2014). Qualitative Content Analysis. A Focus on Trustworthiness DOI: 10.1177/2158244014522633 February 2014

Kyngäs H, Elo S, Pölkki T, Kääriäinen M & Kanste O (2011) Sisällönanalyysi suomalaisessa hoitotieteellisessä tutkimuksessa. Hoitotiede 23 (2): 138-148

Meta-analyysi

Tieteellisen tiedon vahvinta näyttöä tuottavat meta-analyysit, edellyttäen, että meta-analyysiin valittu aineisto on vertailukelpoista ja laadukasta. Meta-analyysi yhdistää tieteellisen alkuperäistiedon määrälliseksi tutkimukseksi ja sen avulla voidaan laskea vaikuttavuutta ja vaikutuksen voimakkuutta. Vaikuttavuuden tutkiminen edellyttää systemaattisia kirjallisuuskatsauksia ja meta-analyysiä. Meta-analyysin taustalla on aina huolellisesti toteutettu systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Meta-analyysin lähtökohtana ovat tiedon tarpeet tai tutkimuksen tukeminen meta-analyysin avulla.

 

Meta-analyysin käyttäminen

•  Kokeellinen tutkimus - tutkitaan intervention tai hoidon vaikuttavuutta 
• Havaintotutkimukseen – tutkitaan riskitekijöitä ja ennustetta
• Epidemiologinen tutkimus – sairauden esiintyvyys

Meta-analyysin avulla voidaan koota yhteen aikaisempaa tietoa ja tuottaa tietoa, joka antaa tilastollista voimaa hoidon vaikuttavuudesta ja suuruudesta. Yhdistettäessä erilaisia interventioita on huomioitava, että interventioissa voi olla eroa tai hyötyjä, joita ei aina voida todentaa. Meta-analyysi mahdollistaa erilaisten interventio tai hoito tutkimusten yhdistämisen.  Tutkijalta meta-analyysin tekeminen edellyttää huolellisuutta aineiston valinnassa. Aineistoon valittujen tutkimusten tulee olla laadukkaita ja vertailukelpoisia, että niitä voidaan vertailla. Tulokset ilmaistaan forest-plot kuviolla, joka kertoo meta-analyysiin valittujen tutkimusten vaikuttavuudesta (SDM), tarkkuudesta (Luottamusväli) ja tilastollisesta heterogeenisyydestä. Meta-analyysi mahdollistaa tutkimusten vertailun, vaikka aineistoon valitun tutkimuksen otoskoko (=N) eroaa muista, sillä meta-analyysissä huomioidaan tutkimuksien painokerroin. Saaduilla tuloksilla voidaan vaikuttaa näyttöön perustuvaan työhön ja vahvistaa tuotettua tietoa määrällisen tutkimuksen metodein.

Heidi Ruotsalainen luento 1.2.2017

Grounded teoria

Teoria on systemaattisesti järjestettyä tietoa, joka määrittelee ilmiön luonnetta, rakenteita, käsitteitä ja niiden välisiä suhteita. Teorian pyrkimyksenä on ymmärtää, selittää, ennustaa ja ohjata tapahtumia. Grounded teoria on aineistoon perustuvaa uuden teorian tuottamista. Teoria voidaan jakaa pragmatismiin (Ajatus käytännön läheisyydestä sekä tieteellisen tiedon muuntuvuudesta) sekä symbolismiin (Ihmiselle merkitykselliset asiat syntyvät sosiaalisissa suhteissa). Grounded teoriasta on olemassa useita sovelluksia esimerkiksi Glaserilainen, Straussilainen ja Charmaz. Grounded teorian näkökulma tutkimuksessa edellyttää tutkijan hyvää perustelua siitä, miksi on valinnut tietyn näkökulman. Näkökulman valinta on riippuvainen tutkimuksen aiheesta ja lähestymistavasta.

Grounded teorian käyttäminen

• Halutaan tuottaa käsitteellinen teoria
• Kun tietoa on vähän tai sitä ei ole lainkaan
• Ilmiön tarkastelu on toimijoiden näkökulmasta
• Tutkimusta tehdään ihmisen vuorovaikutuksellisista ja sosiaalisista näkökulmista

Teorian muodostaminen

Tutkimuksen tekemisessä tutkimusongelma jäsentyy ja tarkentuu tutkimusprosessin aikana. Tutkija pyrkii välttämään aikaisemman tieteellisen tiedon vaikutusta oman teorian syntymiseen, tiedon hakua voidaan tehdä esimerkiksi portaittain tutkimusprosessin aikana. Grounded teoriassa tieteellisen tiedon laadulla on suurempi merkitys, kuin tieteellisen tiedon määrällä. Aineistoa ei voida määritellä ennalta, vaan aineiston keräämistä ohjaavat analyysi ja muodostuva teoria. Aineiston keräämisessä on tärkeää luokkien ja niiden välisten suhteiden saturoituminen.

Grounded teoriassa analyysi nähdään prosessina, jossa tutkija käsitteellistää aineistoa. Analyysi prosessissa pyritään tarkastelemaan käsitteitä syvällisesti, huomioiden käsitteen erilaiset ominaisuudet ja ulottuvuudet. Aineiston analyysiin vaikuttaa se, millaisen näkökulman tutkija on Grounded teoriasta tutkimuksen tekemiseen ottanut, sillä esimerkiksi Glaserilla ja Strausilla on erilaiset näkemykset siitä, miten aineiston analysointi prosessi etenee.

Teoria rakentuu käsitteistä jotka muodostavat teorian. Uuden teorian syntyminen edellyttää kaikkien käsitteiden löytämistä ja löydetyn tiedon saturoitumista. Käsitteet muodostavat ydinkategorian, joka on teorian ydin. Tutkijan tuottama teoria tulee toimia käytännössä ja sen tulisi olla riittävän ymmärrettävä yleisellä tasolla. Teorian tulisi olla syvällisesti tutkittavaa ilmiötä kuvaava, uskottava ja tuottavan uutta tietoa ilmiöstä. Grounded teoria on nimensä mukaan tiedon juurelle menemistä, tutkittavalle ilmiölle halutaan antaa vapaus ilmaantua riippumattomana aikaisemmista tutkimuksista.

Teorian rakentaminen voidaan nähdä tutkijan vapautena, koska aineistoa ei voida ennalta määrittää ja aikaisempien tutkimusten vaikutusta syntyvään teoriaan pyritään kontaminaation vuoksi välttämään. Todellisuudessa Grounded teorian käyttäminen kuitenkin noudattaa samoja tutkimuksen tekemisen periaatteita, kuin kaikki muukin tieteellinen tutkimus. Tutkijalta edellytetään syvällistä ja vahvaa taitoa perehtyä tutkittavaan ilmiöön ja muodostaa teoria tutkittavasta ilmiöstä.

Hanna-Mari Pesonen luento 1.2.2017

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa hoitotyön maailmaan. Systemaattisella kirjallisuuskatsauksella saatua tietoon perustuvaa näyttöä voidaan käyttää hoidon laadun, tulosten ja hoitoon liittyvän päätöksenteon kehittämisessä ja tukemisessa.

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen toteutus

1. Käytä systemaattisen kirjallisuuskatsauksen toteutukseen ohjeita, vahvistaaksesi tutkimusta. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen toteutukseen olevia ohjeita ovat esimerkiksi Prisma ja JBI:n julkaisema Reviewers Manual. Yleensä systemaattisen katsauksen tekemiseen valitaan yksi ohjenuora, jonka mukaan systemaattista katsausta tehdään.

2. Tutkimusongelmaa tarkastellaan kriittisesti. Tutkimuksen taustaan tutustutaan ja tutkimuksen tarvetta ja hyödynnettävyyttä pohditaan.

3. Muotoillaan tutkimuskysymys. Hyvä tutkimuskysymys voi ohjata aineiston rajausta ja aineiston analysointitavan valintaa.  

4. Keskeiset käsitteet määritellään

5. Aineista rajataan käyttämällä PICOS (population, phenomena of interest, context) protokollaa. Tutkijan tehtävänä on päättää millaisia tutkimuksia ja millaisen näkökulman hän valitsee tutkimustehtäväänsä ja millaiset rajaukset tuottavat parhaimmat vastaukset tutkimuskysymyksiin.

6. Valitaan hakusanat ja viitetietokannat, joista haetaan tietoa.

7. Suoritetaan haut viitetietokannoista ja tallennetaan hakutulokset. Aineiston haut tulee olla toistettavissa. Aineisto valitaan otsikon, tiivistelmän ja kokotekstin perusteella, sen mukaan mikä aineisto vastaa parhaiten tutkimuskysymyksiin.

8. Aineiston valintaprosessi viedään loppuun valitsemalla tutkimuksen kannalta olennaisin aineisto ja tarkastele aineistoa kriittisesti. Aineiston laadun arviointia helpottavat arviointilomakkeet (AMSTAR, JBI). Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen valitun aineiston laatua ja luotettavuutta arvioi kaksi tutkijaa itsenäisesti. Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen valittu aineisto tulee siis olla kahden arvioitsijan yhteistyössä hyväksymää.

9. Kootaan lopullinen aineisto ja tehdään synteesi. Käytettävä synteesi metodi on riippuvainen esimerkiksi tutkimuksen filosofisesta näkökulmasta ja tutkimuskysymyksestä.

10. Raportoidaan saadut tulokset ja suunnitellaan tulosten käytettävyys/toteutettavuus.

Systemaattisessa katsauksessa, kuten kaikissa tutkimuksissa on oltava riittävät ja vahvat perustelut niille valinnoille, joita tutkija tekee tutkimusideasta – tutkimuksen raportointiin saakka!

Kuuntelijan näkökulmasta systemaattinen kirjallisuuskatsaus on tutkimusta, joka kokoaa yhteen jo olemassa olevaa tietoa ja tuo esille olemassa olevia tiedon aukkoja. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on tutkimusta, jolla voidaan viedä olemassa olevaa tietoa eteenpäin ja tuottaa uusia tutkimuksia tai luoda esimerkiksi hoidon laatuun tai toimivuuteen liittyviä mittareita. Tutkimuksen maailma ei siis ole vain yhden tutkimuksen lopullinen summa. Tieteellinen tutkimus on kerroksittaista. Yksittäinen tutkimus toimii itsenäisenä tiedon tuottajana ja useista tutkimuksista yhteen koottuna näyttöön perustuvana tietona tai uuden tutkimuksen pohjana.

Kristina Mikkosen luento 1.2.2017.

Tulevaisuuden tutkimus

TULEVAISUUDEN TUTKIMUS

Tulevaisuuden tutkimus nimensä mukaisesti suuntautuu tulevaisuuteen. Turun yliopiston sivujen mukaan tulevaisuuden tutkimus pyrkii tuomaan esille ilmiön tai tapahtuman todennäköisyyden, mahdollisuuden ja tapahtuman toivottavuuden tai ei toivottavuuden. Tavoitteena on vaikuttaa yleiseen ajatteluun ja arvoihin. Tulevaisuuden tutkimuksen pyrkimyksenä on tavoitella sitä näkökulmaa tutkimuksessa, mikä voi tuottaa toivottavimman tulevaisuuden toteutumisen. (Turun yliopisto 2016, Oulun Yliopisto 2016.) Tulevaisuus ei voi koskaan olla täysin ennustettavaa ja erilaiset variaatiot mahdollista toteutumisen vaihtoehdoista ovat luonteenomaisia tulevaisuudelle (Metsämuuronen 2010).

Lähtökohtana tulevaisuuden tutkimukselle on, että tulevaisuus on nyt, mutta ihminen elää tulevaisuutta varten. Tietoisuus huomisesta vastuullisuutta ihmisen toimimaan tulevaisuutta varten. Tulevaisuuden tutkiminen voi olla toimintaa jolla pyritään hahmottamaan tulevaisuutta tai systemaattista toimintaa, jolla halutaan vaikuttaa tulevaisuuteen. (Heinonen 2009.)

Tulevaisuuden tutkimukselle ei ole nimettyä metodia, mutta tulevaisuuden tutkimuksessa voidaan hyödyntää menetelmiä, jotka tukevat tulevaisuuden tutkimusta. Näitä tulevaisuustiedon hankintatapoja ovat esimerkiksi:

• Kaaos – ja evoluutioajattelu
• Rakenteellis-innovatiiviset menetelmät
• Asiantuntija- ja aikasarja-analyysit
• Kommunikatiivinen tulevaisuuden hahmottelu

Tietoa voidaan hakea määrällisten tutkimusten avulla tai esimerkiksi asiantuntija haastatteluilla. Tulevaisuuden tutkimuksen tekemisessä hankaluutena on tutkijan rooli toimia sekä objektiivisena ja subjektiivisena toimijana tutkimuksen tekemisessä. Pyrimme toimimaan oikein, mutta se mikä tutkijan mielestä on oikeaa toimintaa, on tutkijan oma subjektiivinen kuva oikein toimisesta, eikä kerro, kuinka tutkijan näkökulma tai kokemus tutkittavasta asiasta näyttäytyy tulevaisuudessa. (Metsämuuronen 2010).

Tulevaisuuden tutkimusta tarvitaan hoitotieteen kehittämistyössä. Tulevaisuuden tutkimusta on tehty esimerkiksi hoitoalan koulutukseen (Tohmola 2015) tai johtamiseen ja osaamiseen (Huttunen 2013). Tulevaisuuden tutkimus pyrkii tuottamaan tietoa, jolla on merkitystä tulevaisuudelle. Voitaisiin siis ymmärtää niin, että kaikella tieteellisellä tiedolla on merkitystä tulevaisuudelle. Metsämuuronen onkin todennut, että vaikka tieteellinen tieto ei olisi tulevaisuuden kannalta sillä hetkellä pätevä, tieteellinen tieto täydentää ja korjaa itse itseään (Metsämuuronen 2010).

LÄHTEET

Heinonen S (2009) Tulevaisuuden tutkimuksen metodeista. PDF-tiedosto. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tapahtumakalenteri/2009/02/Liitteet/Sirkka_Heinonen.pdf. Luettu 2017/2/2.
Huttunen P (2013) Hoitotyön johtamisosaaminen ja tulevaisuuden osaamishaasteet erikoissairaanhoidossa. Itä-Suomen yliopisto. Pro-Gradu.
Metsämuuronen J (2010) Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. International Methelp Oy. Helsinki.