Laadullisen ja määrällisen tutkimuksen eroista

Määrällinen (kvantitatiivinen) ja laadullinen (kvalitatiivinen) tutkimus ovat lähestymistapoja. Määrällistä ja laadullista tutkimusta ei voi tarkkarajaisesti erottaa toisistaan. Niiden on määrä täydentää toisiaan. (Hirsjärvi ym. 2009.) Kvantitatiivisessa tutkimuksessa noudatetaan ennalta määrättyä suoraviivaista tutkimusprosessia. Kvalitatiivisen tutkimuksen tutkimusprosessi elää tutkimuksen tekemisen aikana, sillä tutkija tarkastelee ja tulkitsee aineistoa jatkuvasti tutkimusprosessin aikana. Määrällisen tutkimuksen kulku on mahdollista kuvata ennalta, mutta laadullisen tutkimuksen tutkimusprosessia ei voida täysin tarkasti. Kvalitatiivisessa tutkimuksessakin on kuitenkin tiettyjä säännönmukaisuuksia, jotka toistuvat tutkimuksen aikana. (Polit & Beck 2004.) 

Kvantitatiivinen tutkimus on kokeellista tai ei kokeellista. Kokeellisessa tutkimuksessa tutkija tarkastelee esimerkiksi jonkin intervention tai lääkkeen vaikutusta. Ei kokeellinen tutkimus keskittyy tutkimustiedon keräämiseen. (Polit & Beck 2004.) Kvalitatiivisella tutkimuksella voidaan tuottaa syvällistä, kokemuksiin ja uskomuksiin perustuvaa tietoa (Thorne 2015). Kvantitatiivisessa  ja kvalitatiivisessa tutkimuksessa päätetään aluksi tutkittava aihe, johon pyritään löytämään vastaukset tutkimuksen edetessä. Kvantitatiivisessa ja kvalitatiivisessa tutkimuksessa on tärkeää, että tutkija tutustuu aihealueeseen ja siihen tutkimusympäristöön, jossa tutkimus tapahtuu.  (Polit & Beck 2004.) Kvantitatiivisessa tutkimuksessa tutkija on aihealueen asiantuntija, mutta tilastotieteellisten keinojen käyttäminen voi edellyttää tilastotieteen asiantuntijuuden yhdistämistä tutkimuksen tekemiseen (Uhari & Nieminen 2012).

Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus eroavat aikaisemman tutkimustiedon käytön osalta. Kvantitatiivinen tutkimus pohjautuu aikaisempaan tutkimustietoon, laadullisessa tutkimuksessa aikaisempaa tutkimustietoa on vähän tai ei lainkaan (Polit & Beck 2004). Kvantitatiivisessa ja kvalitatiivisessa tutkimuksessa muodostetaan tutkimuksen teoreettinen viitekehys ja käsitys tutkittavasta aiheesta. Tutkijan on tärkeää tietää mikä teoria tutkimusta ohjaa ja mihin tutkimuskysymyksen pohjautuvat. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa tutkija asettaa tutkittavasta aiheesta hypoteesin/hypoteesit. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei aseteta hypoteeseja, mutta laadullinen tutkimus voi tuottaa hypoteesin (Aira 2005). Tutkimustehtävä muotoillaan tutkimuksen suunnitteluvaiheessa (Cleary ym. 2014). Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkimuksen rajat eivät ole sitovia ja voivat muuttua (Polit ja Beck 2004). 

Kvantitatiivisessa ja kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkija määrittää sen tutkimusjoukon, jonka parissa tutkimusta tehdään. Tärkeää on valita sellainen tutkittavien joukko, joka voi antaa tutkimukseen parhaiten vastaukset. (Metsämuuronen 2011.) Tämän jälkeen tutkija tekee tutkimussuunnitelman, jossa on kuvattuna tutkimuksen eteneminen mukaan lukien tutkimusmetodit ja tutkimusjoukon kuvaus. Vaikka kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei voida ennalta määrittää sitä, kuinka tutkimus etenee, on kuitenkin mahdollista suunnitella esimerkiksi tutkimuksen aikatauluja, päättää kuinka aineistoa kerätään ja kuka aineistoa kerää. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa aineisto kerätään, tarkastetaan ja analysoidaan.  Kvalitatiivisessa tutkimuksessa voidaan aineistoa kerätä ja analysoida samanaikaisesti.  (Polit & Beck 2004.) 

Kvantitatiivisen tutkimuksen aineisto kerätään  strukturoidusti  (Metsämuuronen 2011) ja sen keräämiseen tulisi käyttää luotettavia ja tarkkoja mittareita. Luotettavan kvantitatiivisen tutkimuksen aineiston tulisi olla korkea laatuista. (Polit & Beck 2004.) Kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineistoa voidaan kerätä vapaammin (Metsämuuronen 2011) ja  tutkimuksen luotettavuutta tuodaan esille aineisto esiin nousevien kokemusten ja näkökulmien kautta. Kvantitatiivisen tutkimuksen johtopäätökset perustuvat tutkijan tulkintaan, kvalitatiivisessa tutkimuksessa johtopäätökset muodostuvat tutkittavien tulkinnasta tai kokemuksesta. (Polit & Beck 2004.) 

Kvalitatiivisessa ja kvantitatiivisessa tutkimuksessa muodostetaan tutkimusraportti. Kvalitatiivinen tutkimus kertoo sanallisin esimerkein kuvailtavasta ilmiöstä, kun taas kvalitatiivinen tutkimus perustuu numeerisiin kuvauksiin. Kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen tekemisessä noudatetaan samoja tutkimuseettisiä sääntöjä. (Polit & Beck 2004.) 

Milloin sitten valita laadullinen tutkimus, entä milloin käyttää määrällistä otetta? Molemmille suuntauksille on paikkansa. Laadullista tutkimusta käytetään kun tutkittavasta ilmiöstä on vähän tietoa, tutkittavasta ilmiöstä hautaan saada aiempaa syvällisempi näkemys tai hyvä kuvaus. Määrällistä tutkimusta käytetään kun tutkittavasta ilmiöstä on jo tietoa, määrällisellä tutkimuksella pyritäänkin yleistämään.(Kananen 2015.) 

Tänä päivänä näitä tutkimussuuntauksia myös yhdistellään (mixed methods). Samassa tutkimuksessa voidaan siis käyttää määrällistä ja laadullista otetta esimerkiksi vuorotellen, peräkkäin, tai rinnakkain. (Hirsjärvi & Hurme 2014.) Kahden tutkimismetodin yhdistäminen voi lisätä tutkimuksen luotettavuutta (Hussein 2009).  

LÄHTEET 

Aira M (2005) Laadullisen tutkimuksen arviointi. Duodecim. www-dokumentti. http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94977.pdf. Viitattu 2016/11/3 

Cleary M, Horsfall J & Hayter M (2014) Qualitative research: quality results? Journal of Advanced Nursing 70(4): 711 - 713. 3p 

Hirsjärvi S & Hurme H (2014) Tutkimushaastattelu -teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki. Gaudemus. 

Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P (2009)  

Tutki ja kirjoita. Helsinki. Kustannusosakeyhtiö Tammi. 

Hussein A (2009) The use of triangulation in Social Sciences Research:  Can qualitative and quantitative methods be combined? Journal of comparative Social Work.4(1):1-12. 

Kananen J (2015) Opinnäytetyön kirjoittajan opas. Näin kirjoitan opinnäytetyön tai pro gradun alusta loppuun. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 

Metsämuuronen J(2011) Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Helsinki. International Methelp Oy. 

Polit D & Beck T (2004) Nursing research, principles and methods. Lippincott Williams & Wilkins. 7. painos. Philadelphia. USA. 

Thorne S (2015) The Status and Use Value of Qualitative Research Findings: New Ways to Make Sense of Qualitative Work. www-sivu. https://www.researchgate.net/publication/275336230_The_Status_and_Use_Value_of_Qualitative_Research_Findings_New_Ways_to_Make_Sense_of_Qualitative_Work. Luettu 2017/13/3. 

Uhari M & Nieminen P (2012) Epidemiologia ja biostatiikka. Duodecim/Opinportti. 2. uudistettu painos.