Kulttuurintutkimus terveystieteissä

Kulttuuri on käsitteenä hyvin moniulotteinen ja sitä on määritelty useista eri näkökulmista. Tutkimuksellisesta näkökulmasta se tarvitseekin rajausta. Keskeistä kulttuurin määrittelyssä kuitenkin on, että sana kulttuuri voidaan käsittää elämän kuvaamisena, missä ratkaisevaa on kulttuurin antropologinen merkitys sekä asema arvojen ja merkitysten järjestäjänä. Toisaalta kulttuuri voidaan myös määritellä monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, joka rakentuu tiedosta, uskomuksista, taiteesta, moraalista, laista, tavoista ja tottumuksista.

Mitä kulttuurintutkimuksella sitten tarkoitetaan?

Soveltava kulttuurintutkimus tutkimusmenetelmänä 

Kulttuuri on laaja tutkimusalue ja se pitää sisällään monta erilaista teoreettista traditiota. Tutkimuksessa pyrkimyksenä on hakeutua tekemisiin tekstuaalisuuden ja teorian sijaan konkreettisen arjen kanssa. Kulttuurin voidaan ajatella olevan tutkimuksessa teoreettinenmalli, tukipilari tai viitekehys. Haasteena kulttuurintutkimuksessa on löytää teorian ja metodologian yhdistäminen tutkimuskysymyksen ratkaisemiseksi.  Kulttuurintutkimus voi olla laadullista tai määrällistä. Usein kuitenkin laadulliselle tutkimukselle kiinnittyvä tutkimusmenetelmä.

Kulttuurin tutkimuksen vahvuudet

 Vahvuutena kulttuurin tutkimuksessa voidaan ajatella olevan syvällinen tulkinta toiminnan

taustalla olevista mekanismeista. Vahvuutena voidaan nähdä myös sen hyvät soveltamismahdollisuudet käytäntöön. Kulttuurintutkimus mahdollistaa lisäksi eri kokemusmaailmojen analysoinnin samassa tutkimusviitekehyksessä.

Kulttuuri itsessään tukee kulttuurisena ilmiönä esimerkiksi terveydenhuollossa. Ymmärrys erilaisista kokemusmaailmoista mahdollistaa terveydenhuollon kriittisen itsearvioinnin ja toimintamallien uudelleen kehittämisen.

Kulttuurintutkimuksen luotettavuuden arviointi

Luotettavuuden arvioinnissa ilmiön perusrakenne ja tutkimusmenetelmän sovellettavuus ovat tarkastelun lähtökohtana. Luotettavuus määräytyy aina suhteessa tutkittavaan ilmiöön, eikä tutkimusmenetelmä ole sinänsä luotettava tai epäluotettava.

Luotettavuuden arvioinnissa huomiota tulee kiinnittää:

• Tutkimusprosessin johdonmukaisuusuuteen ja siihen, miten teoreettiset lähtökohdat ovat esitetty
• Tutkimusprosessin reflektointiin ja reflektoinnin kuvaukseen. Nämä vaikuttavat luotettavuuteen, uskottavuuteen ja toistettavuuteen
• Tutkimusprosessin aineisto- ja kontekstisidonnaisuuteen eli tieteenfilosofisiin lähtökohtiin
• Tavoiteltavan tiedon laatuun. Vastaako tieto tarkoitukseen.  
• Miten metodeja on yhdistelty
• Tutkijayhteistyöhön eli tutkimuksen poikkitieteellisyyteen
• Tutkijan subjektiivisuuteen ja tutkijan vastuullisuuteen

Kulttuurintutkimuksessa yleisesti käytettyjä menetelmiä

Etnografia

Etnografia on kulttuurintutkimuksessa yleisesti käytetty menetelmä. Etnografian vahvuutena on, että se mahdollistaa tutkimuskohteen tarkastelun kulttuurisena ilmiönä, omana kulttuurinaan eli kohdentumisen tiettyyn ilmiöön tietyssä kontekstissa. Etnografiassa tavoitteena on tarkastella kulttuurisia prosesseja ja toimijoiden niille antamia merkityksiä eli kuvailla ja tulkita ilmiötä. Etnografian avulla saadaan tietoa, joka auttaa ymmärtämään ilmiöitä, jotka liittyvät eri kulttuureista oleviin ihmisiin, elämäntapoihin, ihmisen terveyteen, sairauteen sekä kuolemaan. Lisäksi etnografia auttaa tutkijaa tavoittamaan jotain oleellista tutkimuskohteen kulttuurista. Sen avulla tutkija saa näkymättömän näkyväksi. Lähestymistapa etnografiassa on holistinen. Menetelmän ajatuksena on, että tietty ilmiö ei esiinny irrallisena yhteisöstä vaan ympäristössä on monia asioita, jotka liittyvät / vaikuttavat / ovat osana ilmiötä.

Fenomegrafia

Toinen kulttuurintutkimuksessa käytetty menetelmä on fenomenografia. Fenomegrafiassa ihmisten erilaiset käsitykset samasta ilmiöistä ja niiden vaihtelu ovat tutkimuksen kohteena. Kiinnostuksen kohteena on ilmiön koko laajuus.

Fenomenografiassa kiinnostuksen kohteina ovat:

• Miten maailma ilmenee,
• Miten ihmiset havaitsevat, ymmärtävät, tulkitsevat ja kokevat ilmiöitä ja tapahtumia sekä miten he muodostavat niistä käsityksiä,
• Millaisia ajatusrakenteista ihmiset muodostavat todellisuudesta omassa tietoisuudessaan,
• Miten ihmiset ymmärtävät asioita.

Narratiivisuus

Narratiivisuus on myös kulttuurin tutkimuksessa käytetty tutkimusmenetelmä Narratiivitutkimuksessa tutkitaan kokemuksia kertomuksen avulla. Narratiivitutkimuksessa esimerkiksi sairauden kokemus saadaan kerrottavaan muotoon. Esimerkkinä narratiivistutkimuksesta terveydenhuollossa ovat esimerkiksi pitkäaikaispotilaan sairauskokemukset

 Kulttuurin tutkimus terveystieteissä

Kulttuurintutkimus esiintyy myös terveystieteissä. Paljon on esimerkiksi tehty tutkimuksia siitä, kuinka kulttuuri vaikuttaa hyvinvointiin, itse koettuun terveydentilaan ja elinikään. Toisaalta kulttuuri vaikuttaa myös toisella tavalla terveystieteisiin. Jotkut toisessa kulttuurissa tehdyt tutkimukset voivat esiintyä toisessa kulttuurissa ristiriitaisina vaikka tutkimustulokset olisivat vahvoja. Tällöin havaitaan se, kuinka paljon kulttuuriin kuuluvat arvot, asenteet ja totutut käyttäytymismallit ohjaavat tiettyyn kulttuuriin kuuluvien ihmisten toimintaa ja mielipiteitä. Esimerkkinä tästä on suomalainen tutkimus (Tourula) vauvojen nukuttamisesta ulkona, joka on maailmalla eri kulttuureissa saanut ristiriitaistakin palautetta.

Kulttuurintutkimuksen vaikutukset soteen

Kulttuurintutkimus tuo sosiaali-ja terveydenhuollossa näkyväksi terveydenhuollon muutostekijöitä ja siihen liittyviä ongelmia. Kulttuurintutkimuksen avulla lisätään ymmärrystä rajapinnoista ja niissä ilmenevistä näkyvistä ja piilotetuista kulttuurisia merkityksiä. Keskeistä on myös, että kulttuurintutkimus lisää ymmärrystä kulttuurin vaikutuksista työyhteisöön, innovaatioihin, joustavuuteen ja luottamukseen. Lisäksi se antaa keinoja vaikuttaa ja kehittää terveyspalveluiden asiakkuusajattelua.

Terveystieteellinen tutkimus kulttuurintutkimuksen näkökulmasta on suuntautunut eri osa-alueille

Kotimainen tutkimus

• Terveyspalveluiden organisaatiokulttuuri 
• Terveyskulttuuri 
• Ammattikulttuuri 
• Terveyskäyttäytyminen 
• Hoitotyön kulttuuri 
• Kulttuuristen piirteiden näkökulma 
• Johtamiskulttuuri 
• Kulttuurintutkimuksen menetelmällinen soveltaminen terveystieteissä 
• Asiakkuuden tutkimus 

 Kansainvälinen tutkimus

• Työyhteisökulttuurin merkityksestä terveyspalveluiden tuottamiseen 
• Kulttuuristen suuntauksien näkökulmasta mm. homoseksuaalisuus 
• Kulttuurin merkityksestä terveyteen ja hyvään elämänlaatuun 
• Kulttuurin merkityksestä terveydenhuoltopalveluiden tuottamiseen 
• Terveydenhuollon ja etnisten kulttuurien kohtaamisen näkökulmasta 
• Sosiokulttuurisen ympäristön vaikutuksesta terveyteen ja terveyspalveluiden haasteisiin 

Lähteenä Hanna Tiiringin luennot 18.1.2017