Määrillisen tutkimuksen aneiston hankinta

Määrällinen tutkimuksessa oltava mitattavissa oleva aineisto, jota voidaan analyysimenetelmien avulla tulkita. Aineistonkeruumenetelmän valinta riippuu tutkittavasta ilmiöstä. Mitä halutaan tietää?

Tyypillisimmät aineistonkeruumenetelmät

• kysely
• strukturoitu haastattelu
• systemaattinen havainnointi
• muut aineistot (esim. rekisterit, tilastot)

Kysely on määrällistä tutkimusta tehtäessä tyypillisin aineistonkeruumenetelmä. Kysely tyypillisesti mittaa mielipiteitä, asenteita, ominaisuuksia ja käyttäytymistä. Kyselyä käytetään kun tutkittavia on paljon. Perinteisesti kyselyt lähetetään postitse, mutta kehitys on tuonut myös muitavaihtoehtoja, kuten sähköpostikyselyt tai verkossa toteutettavat kyselyt. Emme voi edes kuvitella mitä mahdollisuuksia tulevaisuus tuo tullessaan. Mahdollisuuksien lisäksi tietotekniikkaan liittyy myös riskejä. Sähköisiä kyselyjä tehtäessä tulee säilyttää vastaajan anonyymius. Tutkijan tulee varmistua, ettei ulkopuoliset saa tietää kyselyiden vastanneiden henkilöllisyyttä esimerkiksi IP-osoitteen perusteella. Kehitys on hienoa, mutta myös riskit tulee tunnistaa.  Perinteinen kysely vs verkkokysely. Menetelmän valinta riippuu siitä, ketä tutkitaan. Esimerkiksi iäkkäille kannattanee valita postikysely. Kyselyiden ongelmaksi voi muodostua hidas palautuminen. Mikäli vastauksia ei tule riittävästi voi tutkija tehdä myös uusintakyselyn, jolloin kysely lähetetään uudelleen niille tutkittaville, jotka eivät vielä ole vastannut. Kysely voidaan toteuttaa myös kasvokkain, jolloin aineisto saadaan heti tulkittavaksi.  Tällöin tulee kuitenkin huomioida mahdollinen tutkijan vaikutus vastauksiin.


Määrällisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytetään myös systemaattista havainnointia. Systemaattinen havainnointi vaatii ennalta laaditun havainnointilomakkeen, jossa on tarkoin määritelty mitä asioita havainnoidaan.


Valmiita aineistoja kannattaa myös hyödyntää, mikäli niitä on saatavilla. Muista tarkistaa ja hakea luvat aineiston käyttöön. Sopiiko aineisto omaan tutkimukseesi, saatko sen avulla vastauksia tutkimuskysymyksiisi?

Otanta

• Kokonaisotanta
• koko perusjoukko mukana tutkimuksessa
• käytetään kun perusjoukko pieni, esim. ministerit
• Yksinkertainen satunnaisotanta
• arvotaan perusjoukosta, kaikilla yhtä suuri mahdollisuus tulla mukaan tutkimukseen
• edellyttää, että perusjoukko tiedetään tarkasti esim. varusmiehet
• Systemaattinen otanta
• käytetään kun perusjoukkoa ei tarkasti tiedetä
• valitaan tasa välein, esimerkiksi joka kymmenes
• Ositettu otanta
• heterogeeniset perusjoukot
• valitaan mukaan osa-joukkoja oikeassa suhteessa esimerkiksi 50% tyttöjä ja 50% poikia
• Ryväotanta
• joku tietty joukko, esim. tietty työyhteisö
• 
  

Otoksen edustavuus

Mitä heterogeenisempi joukko, sitä enemmän havaintoja tarvitaan. Nyrkkisääntönä on, että määrällisessä tutkimuksessa oltava vähintään 100 tilastoyksikköä, mielellään 150-300. Vertailtavissa ryhmissä tulisi kussakin olla vähintään 30 tilastoyksikköä, jotta analyysimenetelmien käyttö sujuvaa. Pohdi edustaako otos perusjoukkoa?


Lähteenä Niko Männikön luento Määrällisen tutkimuksen aineiston hankinta 11.1.2017.