Tutkimussuunnitelma

Miksi tutkitaan, mitä tutkitaan ja miten tutkitaan? Nämä ovat kysymyksiä, mitä tulisi pohtia laatiessaan tutkimussuunnitelmaa. Tutkimussuunnitelma on tieteellisen tutkimuksen perusta. Hyvin tehty tutkimussuunnitelma helpottaa tutkimuksen tekijää, sillä se auttaa kokonaisuuksien hahmottamista. 

Ennen tutkimussuunnitelman tekoa olisi hyvä pohtia muutamia kysymyksiä, kuten esimerkiksi mikä on tutkimuksen aihe ja kuinka se rajataan? Hyvä olisi myös miettiä onhan aihe mahdollista toteuttaa, miten aineiston keruu tapahtuu ja mitä tutkimusmenetelmää käytetään? Hyvin tehty pohjatyö avustaa muun muassa sitten, jos tutkimuksen teko vaiheessa ilmenee ongelmia. 

Tutkimussuunnitelman rakenne

Tutkimussuunnitelma koostuu:

1. Kansilehti
2. Tiivistelmä
3. Sisällysluettelo
4. Johdanto 
5. Tutkimuksen tausta
6. Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset
7. Tutkimusmenetelmä ja tutkimuksen toteutus
8. Tutkimuksen eettiset lähtökohdat
9. Tutkimuksen luotettavuus
10. Tutkimuksen aikataulu ja rahoitus
11. Lähteet
12. Liitteet

On tärkeä muistaa, mihin tarkoitukseen tutkimussuunnitelma tehdään, sillä sen rakenne, sisältö ja pituus riippuvat siitä.

Ihmisiin kohdistuva tutkimus

Kun tehdään tutkimusta, joka kohdistuu ihmisiin on tärkeää ilmaista, että tutkimus on tutkittaville täysin vapaaehtoista  Tästä syystä tutkittaville on rekrytointivaiheessa kerrottava tutkimuksen tausta ja vastata kysymyksiin, mitkä alussa kävimme läpi: 

miksi tutkitaan, mitä tutkitaan ja miten tutkitaan? 

Tutkittavalle on myös kerrottava kauan tutkimus kestää, mitä hyötyä tai haittaa tutkimuksesta mahdollisesti aiheutuu, jos haluaakin keskeyttää tutkimuksen, onko oma yksityisyys turvattu. 

Tutkijan on otettava huomioon kaikki mahdolliset kysymykset, mitä tutkittava saattaisi haluta tietää. Tutkijan on myös ilmaistava mitkä ovat tutkittavan oikeudet ja velvollisuudet tutkimuksen aikana ja millä menetelmällä tutkimus on toteutettu. Tutkittavan on myös saatava tutkijan yhteystiedot, jotta tarpeen tullessa hän saa yhteyden tutkijaan.

Haavoittuvat ryhmät

Tutkijan tehdessä tutkimusta haavoittuviin ryhmiin, kuten esimerkiksi raskaana oleville tai asevelvollisuutta suorittaville tulee olla erityisen selkokielinen ja perustella tutkimuksensa tarkoitus hyvin. Kenelläkään tutkittavalla ei saa olla sellainen olo, että hänet on painostettu olosuhteiden pakosta osallistumaan tutkimukseen. Esimerkiksi asevelvollisuutta suorittavilla voi herätä ajatus painostuksesta, jos ilmaistaan tutkimuksen tärkeyttä sillä, että nimenomaan heidän panostusta tarvitaan. 

Yksityisyys on jokaisen henkilökohtainen tuntemus eikä sitä näin ollen voi yleistää tai mitata millään keinoin. Tutkijan täytyy olla tästä syystä varovainen, millä keinoin ilmaisee itseään, jotta kukaan ei kokisi, että yksityisyyttä olisi loukattu.

Tämmöisiä ajatuksia heräsi tällä kertaa. Se mikä on itselle itsestäänselvyys niin ei toiselle välttämättä olekaan. Tutkimusta tehdessä on ajateltava asioita monista eri näkökulmista, ja se on varmasti taito, mitä koko ajan pääsee kehittämään.

Lähde: Outi Kajula 9.1.2017 luento