Kyselylomakkeen/mittarin laatiminen

Kyselylomakkeen taustalla on aina oltava teoria tai aikaisempi tietämys. Kyselylomaketta käytettäessä voi tutkija valita aikaisemman valmiin mittarin, joka onkin suotavaa mikäli sellainen on olemassa. Valmista validoitua kyselylomaketta käytettäessä on tutkimuksen luotettavuus ja vertailtavuus paremmat. Valmiita kyselylomakkeita käytettäessä tulee sen laatijalta ehdottomasti pyytää lupa. Mikäli valmiiseen kyselylomakkeeseen tarvitsee tehdä muutoksia tulee ne tehdä yhdessä mittarin laatijan kanssa, mittarin luotettavuuden turvaamiseksi. Ennen valmiin kyselylomakkeen käyttöä kannattaa miettiä kuinka lomake on laadittu ja miten sen luotettavuus on testattu. Onko mittari kyselylomake käyttökelpoinen? Sopiiko se minun tutkimusongelman ratkaisuun? Kyselylomakkeiden käännöksissä tulee olla myös erityisen huolellinen. Kyselylomake tulisikin vähintään kaksois kääntää, eli esimerkiksi englanti-suomi-englanti. Tämän jälkeen tulee verrata onko mittarin sisältö muuttunut käännösten myötä. Validoitun kyselylomakkeen laatiminen on pitkä prosessi, johon liittyy monia vaiheita. Mikäli aikaisempaa validoitua kyselylomaketta ei ole, tulee uuden kyselylomakkeen perustua aikaisempaan teoriaan tai tulee tutkijalla olla kyselylomakkeen taustalle oma teoria. Kyselylomakkeilla pyritään keräämään tietoa tosi asioista, se soveltuu muun muassa arvojen, käyttäytymisen ja mielipiteiden tutkimiseen. Kysely voidaan toteuttaa postikyselynä, verkkokyselynä tai kontrolloituna kyselynä, jolloin tutkija itse jakaa ja kerää lomakkeet. Kyselylomake voi sisältää avoimia ja strukturoituja kysymyksiä.

Uusi mittari

1. Käsitteellistäminen
    aiempaan aineistoon perehtyminen ja sen perusteella:
   -käsiteanalyysi, kun tietoa on, mutta kaikki ei ymmärrä käsitettä samalla tavalla
   -käsitesynteesi, kun ei riittävästi tietoa, määritellään itse käsitteen sisältö
   
   
2. Kyselylomakkeen laatiminen
   -millä väitteillä (indikaattorit) mitataan käsitettä?
   -usein käsitteet vaikeasti mitattavia ja tarvitaan useita kysymyksiä mittaamaan yhtä käsitettä
3. Esitestaus
   -esitestataan noin 10%:n osuudella varsinaisesta otoskoosta
   -asiantuntijapaneeli tai asiantuntija arvio testaa validiutta, mittaako kyselylomake juuri sitä mitä sen halutaan mittaavan?
   -onko vastaajat ymmärtäneet kysymykset oikein, ovatko he vastanneet kaikkiin kysymyksiin, jos johonkin kysymykseen systemaattisesti jätetään vastaamatta, mieti miksi
   -pohdi selittääkö esim. ulkoasu huonoa vastausprosenttia?
   -esitestauksen avulla voidaan virheet huomata ja korjata ajoissa!
4. Korjaus
   -korjausten jälkeen, esitestaus tehtävä aina uudelleen
   -yhdenkin sanan muuttaminen voi muuttaa sisältöä niin, että lukija ymmärtää sen väärin
5. Pilot-aineistonkeruu
   -tehtävä samalla tavoin kuin aikoo varsinaisen aineistonkeruun tehdä, (esim. verkkokysely) jotta huomaa ongelmat esimerkiksi järjestelmässä
   -validiteetti ja reliabiliteetti
   -syötä tilasto-ohjelmaan, jotta näet miten lomakkeet vastaukset siellä käyttäytyy
   -ovatko jakaumat vinoja, puuttuuko tietoja?
   -saa arvokasta tietoa lomakkeen käytettävyydestä (esim. kysy lomakkeen täytön aloitus ja lopetusaika, niin tiedät kauanko lomakkeen täyttämiseen menee ja voit informoida tutkimukseen osallistuvia)

Lomakkeessa huomioitavia asioita

• muista selkeys
• fontti
• fonttikoko
• pituus
• rakenne
• loogisuus
• asteikko (asteikon pysyttävä samana, ettei turhia virheellisiä vastauksia)
• kysymysten ymmärrettävyys ja sisältö
• ei ammattikieltä
• kysy vain yhtä asiaa kerrallaan
• omakohtaisiin kysymyksiin parempi vastausprosentti

Lähteenä Satu Elon luento Kyselylomakkeen/mittarin laatiminen 11.1.17