Meta-analyysi

Tieteellisen tiedon vahvinta näyttöä tuottavat meta-analyysit, edellyttäen, että meta-analyysiin valittu aineisto on vertailukelpoista ja laadukasta. Meta-analyysi yhdistää tieteellisen alkuperäistiedon määrälliseksi tutkimukseksi ja sen avulla voidaan laskea vaikuttavuutta ja vaikutuksen voimakkuutta. Vaikuttavuuden tutkiminen edellyttää systemaattisia kirjallisuuskatsauksia ja meta-analyysiä. Meta-analyysin taustalla on aina huolellisesti toteutettu systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Meta-analyysin lähtökohtana ovat tiedon tarpeet tai tutkimuksen tukeminen meta-analyysin avulla.

 

Meta-analyysin käyttäminen

•  Kokeellinen tutkimus - tutkitaan intervention tai hoidon vaikuttavuutta 
• Havaintotutkimukseen – tutkitaan riskitekijöitä ja ennustetta
• Epidemiologinen tutkimus – sairauden esiintyvyys

Meta-analyysin avulla voidaan koota yhteen aikaisempaa tietoa ja tuottaa tietoa, joka antaa tilastollista voimaa hoidon vaikuttavuudesta ja suuruudesta. Yhdistettäessä erilaisia interventioita on huomioitava, että interventioissa voi olla eroa tai hyötyjä, joita ei aina voida todentaa. Meta-analyysi mahdollistaa erilaisten interventio tai hoito tutkimusten yhdistämisen.  Tutkijalta meta-analyysin tekeminen edellyttää huolellisuutta aineiston valinnassa. Aineistoon valittujen tutkimusten tulee olla laadukkaita ja vertailukelpoisia, että niitä voidaan vertailla. Tulokset ilmaistaan forest-plot kuviolla, joka kertoo meta-analyysiin valittujen tutkimusten vaikuttavuudesta (SDM), tarkkuudesta (Luottamusväli) ja tilastollisesta heterogeenisyydestä. Meta-analyysi mahdollistaa tutkimusten vertailun, vaikka aineistoon valitun tutkimuksen otoskoko (=N) eroaa muista, sillä meta-analyysissä huomioidaan tutkimuksien painokerroin. Saaduilla tuloksilla voidaan vaikuttaa näyttöön perustuvaan työhön ja vahvistaa tuotettua tietoa määrällisen tutkimuksen metodein.

Heidi Ruotsalainen luento 1.2.2017