Mitä on tekstintutkimus? Entä mitä sisältää tekstianalyysi? Sanasta voi jo päätellä, että tämä menetelmä suuntautuu tekstien tutkimiseen, mutta mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa?
Esimerkiksi terveydenhuollon toiminnasta ja sen kehittämisestä kertyy aina runsaasti kokouspöytäkirjoja, suunnitelmia, selvityksiä, tilannekatsauksia ja eri raportteja eli paljon tekstiä. Näitä eri organisaatioiden dokumentteja ei ole hyödynnetty kovinkaan paljon tutkimusaineistona, vaikka teksti, kuten kieli ja sen ilmaisut, rakentavat ja toisaalta heijastavat terveydenhuollon todellisuutta hyvin. Tekstintutkimus onkin tutkimusmenetelmä, joka tiivistää tietoa kirjoitetusta tekstistä tai auki kirjoitetusta haastattelusta. Tämä menetelmä pohjautuu kriittiseen lingvistiikkaan eli laadullisen tutkimuksen kenttään.
Itse tekstianalyysillä puolestaan tarkoitetaan tekstin sisällöstä ennalta valittujen näkökulmien tai vuorovaikutustilanteen tulkintaa, keskeistä on se, mitä tekstin kirjoittaja tai puhuja on valinnoillaan halunnut tuoda puheessa tai tekstissä esille. Tekstianalyysillä voi analysoida laajasti eri kirjoitettuja aineistoja, muun muassa:
- sanomalehtijutut, esitteet ja tiedotteet
- hakemukset
- kokousmuistiot, organisaatioiden suunnitelmat, projektien väli- ja loppuraportit, arviointiraportit
- potilasasiakirjat
- esseet ja kirjoitelmat, muistelmat
- haastatteluaineistot
Tekstianalyysissä kohteena voi olla ilmisisällöt eli esimerkiksi käytetyt sanat, mutta myös ne tekstin epäsuorat ulottuvuudet. Verrattuna sisällönanalyysimenetelmään, tekstianalyyttisen tutkimuksen kautta dokumentteja on siis mahdollista lähestyä uudenlaisesta näkökulmasta. Kun tekstianalyyttisessä tarkastelussa nostetaan esille tekstin sisällön epäsuorat ulottuvuudet, päästään analysoimaan tekstin tai puheen ns. piilosisältöjä. Tämänlaisella tutkimuksella pyritään nimenomaan tavoittamaan toiminnan konteksti eli sitä toimintaympäristöä ja organisaatiokulttuuria, jossa esimerkiksi terveydenhuoltoon liittyviä suunnitelmia ja ratkaisuja tehdään.
Piilosisältöjä voi olla esimerkiksi ihmisten erilaiset arvot, asenteet, mielipiteet tai eettiset näkökulmat. Alla oleva kuvio kuvastaa hyvin sitä, kuinka kaikille muille näkyvä käyttäytyminen on lopulta vain jäävuoren huippu.
 |
| https://www.slideshare.net/ujjmishra1/attitudes-and-values-28839979
Tekstianalyysi menetelmänä kuulostaa mielenkiintoiselta ja siltä, kuinka siinä pääsee toteuttamaan omaa pohdintaa. Tärkeä pointti piilee kuitenkin siinä, että ”mututuntumalla” ei voida tekstianalyysiä tehdä, vaan sen täytyy olla tieteellistä. Seuraavaan on listattu vielä lopuksi muutamia keskeisiä pääpointteja tekstianalyysistä ja siitä mitä asioita täytyy ottaa huomioon:
Millainen on kooltaan riittävän suuri aineisto? Tämä riippuu tutkimuksen tarkoituksesta, ja se on toisaalta tutkijan oma arvio siitä, kuinka suurella aineistolla saa vastauksen tutkimustehtäväänsä. Mutta jos tekstiä tarkastellaan laajemmasta näkökulmasta (tekstin sävyt ja tyylit), tarvitaan isompi aineisto kuin tutkittaessa yksittäisten sanojen valintaa.
Tekstianalyysissä keskitytään siis tekstin yksityiskohtiin (esim. käytetyt sanat, kielen tyyli, tekstin sävy..) ja kontekstiin (esim. neuvottelutilanne, kokoustilanne, tiedon välitys, ajallinen ulottuvuus: historiallinen konteksti, mielipiteen ilmaisu).
Perusajatuksena, että tekstin kirjoittaja väistämättä vaikuttaa aina lopputulokseen eli kirjoitettu asia suodattuu kirjoittajan kautta. Luotettavuuden kannalta useampi kuin yksi tutkija olisi suositeltavaa.
Tekstianalyysi ei pyri luokittelemaan tai löytämään ns. yhteisiä nimittäjiä.
Tekstianalyysin tuloksia ei esitellä kategorioittain ja siksi raportointi on haasteellista. Raportoinnissa raportoidaan juuri ne, mihin tekstin tulkinnassa on keskitytty esim. valitut sanat, tyylit, sävyt.
Lähteet
2.2.2017 luento, Oulun Yliopisto, TtT Marjo Suhonen
Suhonen M ym. (2008) Tekstianalyysin mahdollisuudet ja käytännön sovellukset terveyshallintotieteellisessä tutkimuksessa. Hallinnon tutkimus 27 (2): 3-14.
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti