Pro gradu artikkelina

Pro gradun tekeminen artikkelina kiinnostaa itseäni kovin, sillä se on erilainen ja nykyaikainen lähestymistapa opinnäytteestä. Uskon, että sama kiinnostus pätee moniin muihinkin opiskelijoihin. Artikkelin teko motivoi ja innostaa myös siksi, että se voi päästä jopa kansainvälisiin lehtiin, joita arvostetaan ympäri maailman. Artikkelin mahdollisuus on edetä laajalle, jolloin se myös tarkoittaa, että sitä enemmän artikkelia luetaan. Artikkelin julkaiseminen antaa myös hyvää näkyvyyttä omalle tutkimukselle.

Artikkelin teko merkitsee sitä, että haluaa syventää omaa ymmärrystä aiheesta. Tärkeää on osata esittää asiat tiiviisti samalla pohtien, mitä haluaa kertoa omasta tutkimustyöstään.

On hyvä muistaa, että lehden arvioitsijoilta tulee AINA palautetta, jotka ovat kritiikkiä sisältäviä ja täynnä korjausehdotuksia, mutta tätä ei tule säikähtää. Artikkelin aiheesta ulkopuolinen henkilö näkee asiat eri tavoin, sillä hänellä ei ole välttämättä asiantuntijuutta aiheesta. Tämä on myös positiivinen asia, sillä tekstin tulee olla kaikille ymmärrettävää, ja ulkopuolinen henkilö osaa havaita sen, onko teksti tarpeeksi selkeää.

Artikkelin työstämisvaihe

Internetissä on laajasti tietoa, miten artikkeli tulisi tehdä. Gradun valmistuessa artikkelista menee Laturiin yhteenveto, joka ei kuitenkaan ole artikkeli itsessään vaan päivitetty tutkimussuunnitelma. Suosituksena on, että näkyvyys olisi SALTIKA, jotta se olisi rajattu. Tämä siksi, koska artikkelia ei ole vielä julkaistu, ei vaaranneta sitä, että Laturissa olisi näkyvillä kaikki tulokset ja muut tiedot, mitä juuri artikkelin tulisi sisältää. 

Artikkeligradu vs. perinteinen gradu

Molemmissa gradunteko tavassa on ehdottoman tärkeää hyvä tutkimussuunnitelma. Hyvä tutkimussuunnitelma on jo puolet toteutuksesta, sillä jos se ontuu, koko gradun toteutus saattaa kärsiä. Perinteisessä gradussa tehdään tutkimussuunnitelma, e-gradu ja arviointi. Artikkeligradussa tehdään tutkimussuunnitelma, artikkelin käsikirjoitus, dokumentti käsikirjoituksen lähettämisestä lehteen ja arviointi. Lisäksi tutkimussuunnitelmaa päivitetään koko prosessin ajan, sillä se menee yhteenvetona Laturiin. Artikkeligradussa arvioidaan käsikirjoitus. Haastavaa on saada mahtumaan kaikki tarvittavat asiat artikkeliin, sillä maksimipituus ei ole kovin paljon. Molemmat gradun toteutustavat ovat haastavia ja on vaikea arvioida kumpi tapa olisi työläämpi. Tässä kannattaakin miettiä omia kiinnostuksen kohteita, sillä toteutus on helpompaa, jos siitä on itse innostunut. 

Artikkeligradussa prosessi jatkuu arvioinnin jälkeenkin, sillä lehti, jossa artikkeli halutaan julkaista voi lähettää palautetta ja korjausehdotuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että tarvittavat korjaukset tehdään ja lähetetään artikkeli uudelleen arvioitavaksi. Kaiken lopuksi lehden päätoimittaja hyväksyy artikkelin, jonka jälkeen se vasta julkaistaan. Tämä koko prosessi voi viedä useamman kuukauden. 

Artikkeligradun aloittaminen

On hyvä pitää mielessä, että kirjoittaminen on prosessi ja se toteutuu omalla tavalla, kuinka on tottunut esimerkiksi kirjoittamaan. Jos haluaa tehdä kansainvälisen artikkelin, toteutus on luonnollisesti englannin kielinen. Osa kykenee toteuttamaan kirjoittamisen suoraan englannin kielellä, kun toiset kirjoittavat ensin suomeksi, ja lopuksi kääntävät tekstin englanniksi. Hyvä ohjenuora aloitukseen on:

1. Valitse lehti

2. Aikataulu ja kirjoittaminen

3. Otsikko ja tiivistelmä

4. Aktiivisesti hakea palautetta, ohjausta ja vertaiskommentteja

Lehden valinnassa kannattaa ottaa selvää minkälaiset rakenteet ja sisällöt sen lehden artikkeleissa yleensä on. Tärkeää on myös huomioida, suosiiko lehti pääsääntöisesti amerikkalaisia julkaisuja vai esimerkiksi kvantitatiivisia artikkeleita. Jos lehdellä on spesifit aihe-alueet, mitä julkaisevat, on tämäkin tärkeä seikka, sillä jos oma artikkeli ei ole lähelläkään niitä aihe-alueita, ei sitä luultavasti julkaista kyseisessä lehdessä. Hyvä on tarkistaa, mihin JUFO- luokitukseen lehti kuuluu: Luokitus on 1-3, josta 3 on korkein luokitus. Esimerkiks JUFO 1 käsittää Hoitotiede ja Tutkiva hoitotyö- lehdet ja JUFO 3 Journal of Advanced Nursing- lehden. 

Kirjoittaminen kannattaa aloitaa pohtimalla, milloin ja missä järjestyksessä mitäkin kirjoittaa. Tähän kuuluu myös aikataulun tekeminen: milloin kirjoitan? Suositus on, että aloittaa kirjoittamaan tutkimuksen tarkoituksesta, tutkimuskysymyksistä ja menetelmäosasta. Näiden jälkeen olisi hyvä kirjoittaa saaduista tuloksista, ja lopuksi viitekehys, pohdinta ja tiivistelmä. Johdannon ja otsikon työstäminen kannattaa jättää viimeiseen vaiheeseen. Otsikkoon kannattaa panostaa, sillä lukija kiinnittää siihen ensimmäiseksi huomionsa. Otsikon jälkeen huomio kiinnittyy tiivistelmää, ja jos se on huonosti tehty, ei lukija yleensä jatka lukemistaan eteenpäin. Tiivistelmässä kuvataan tutkimuksen kaikista olennaisimmat asiat, ja sen sanamäärä on usein vain 75-200 sanaa. 

Kun artikkelin on saanut työstettyä loppuun sen kannattaa luetuttaa ulkopuolisilla esimerkiksi opiskelija tovereilla, koska ulkopuolisen on kyettävä ymmärtämään tekstin sisällön tarkoitus. Palautteet artikkelista kannattaa ottaa vakavasti ja muokata tekstiä niiden mukaan, sillä muu kuin kirjoittaja voi havaita tärkeitä asioita, sillä hän ei ole sokeutunut tekstiin. Kirjoittaja voi monesti olettaa asioita liiaksi, jolloin muut eivät välttämättä ymmärrä mitä teksti sisältää. 

Kotimainen vs. kansainvälinen artikkeli

Kun mietitään kysymystä tehdäkö kotimainen vai kansaivälinen artikkeli, paljon riippuu siitä onko oma tutkimusaihe kansallinen vai kansainvälinen. Jos tiedon haluaa ensisijaisesti kotimaiseen käyttöön ja tutkimus on toteutettu esimerkiksi suomalaisilla ihmisillä, on ilmeisen selvää tekeekö kotimaisen vai kansainvälisen artikkelin. Kansainvälinen artikkeli on hyvä silloin, jos aihe koskettaa ihmisiä globaalisti, aihe on uusi ja ajankohtainen sekä kerätty aineisto on edustava. Kilpailu kansainvälisiin lehtiin on kova, mutta jos oman artikkelin tekee huolella ja paljon aikaa käyttäen, kaikki on mahdollista. 

Me pystymme siihen! 

Lähteenä: Maria Kääriäisen Pro Gradu artikkelina- luento